Uuden hedelmöityshoitolain kohtalo pitää eduskuntaa jännityksessä loppuun asti. Sekä tiukemman linjan kannattajat että vapaamielisempää käytäntöä puoltavat uskovat saavansa enemmistön tuen, kun eduskunta lopulta äänestää asiasta.
Kiista koskee sitä, onko yksin elävillä naisilla ja naispareilla vastedeskin oikeus saada hedelmöityshoitoja vai rajataanko tämä mahdollisuus avio- tai avoliitossa keskenään elävälle miehelle ja naiselle. Eduskunnan lakivaliokunta päätti asian käsittelyn omalta osaltaan torstaina. Siellä mielipiteet menivät jokseenkin tasan. Keskiviikon äänestyksessä tiukempi linja voitti äänin 9--8. Mielipiteet jakautuivat enemmänkin sukupuolen kuin puoluekannan perusteella. Tiukan linjan puoltajat olivat kaikki miehiä, kun taas valiokunnan naisjäsenet ja keskustan miehistä Pertti Salovaara puolsivat oikeutta hedelmöityshoitoon myös ilman miestä. Tämä oli myös hallituksen esitys.
Mielipiteet jakautuvat myös koko eduskunnassa. Useimmista puolueiden eduskuntaryhmistä löytyy tukea sekä tiukemmalle että vapaamielisemmälle linjalle. Tämä tekee lopputuloksen ennakoimisen vaikeaksi, varsinkin kun äänestyksistä yleensä on myös poissa jokunen määrä kansanedustajia.
Lakivaliokunnan miesenemmistö perusteli omaa ajatteluaan sillä, että "myös ihmiselämän alkua sääntelevän, hedelmöityshoitoja koskevan lain kaltaisen säädöksen tulee voimakkaasti nojautua yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevina pidettäviin arvoihin".
Naisvoittoinen vähemmistö oli puolestaan sitä mieltä, että hedelmöityshoitojen antamisessa pitää sallia sen käytännön jatkaminen, jota Suomessa on noudatettu jo parinkymmenen vuoden ajan. Yksin elävät naiset ja naisparit ovat pääsääntöisesti kustantaneet hoitonsa itse, eikä hoito-oikeuden kirjaaminen lakiin muuttaisi tätä tilannetta.
Kaikki lapsen asialla
Valiokunnan tiedotustilaisuudessa torstaina kaikki vakuuttivat ajattelevansa lapsen parasta. Valiokunnan enemmistöä edustava Lasse Hautala (kesk.) sanoi, että lapsella pitää olla oikeus sekä isään että äitiin. Vähemmistöön jääneiden mielestä lapsen etua valvoo hoitoa antava lääkäri. Hänellä on oikeus kieltäytyä antamasta hoitoa, jos on aihetta epäillä, että lapsen tasapainoinen kehitys voi olla uhattuna.
-- Sitä pitää vartioida kaikissa tilanteissa, myös silloin kun kysymyksessä on miehen ja naisen muodostama pari, valiokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr.) sanoi.
Valiokunnan vähemmistö arvosteli myös sitä, että nyt ehdotetussa muodossa laki estäisi hedelmöityshoidon antamisen yksinäisille naisille myös silloin, kun heillä lapsettomuus johtuu lääketieteellisistä syistä. Suomessa yksinelävällä on kuitenkin oikeus adoptoida lapsi yksin.
SDP patisteli omiaan ruotuun
Eduskunta aloittaa lakiesityksen päätöskäsittelyn ensi viikon torstaina, ja kiistakysymyksestä äänestetään näillä näkymin perjantaina. Asia ei ole sillä välttämättä ratkaistu, sillä jos lakivaliokunnan enemmistön ajama rajaus kaatuisi äänestyksessä, asia siirtyisi seuraavaksi eduskunnan suuren valiokunnan käsiteltäväksi.
Jos taas lakivaliokunnan esitys menee läpi äänestyksessä, ainakin osa vapaamielisemmän linjan kannattajista aikoo esittää vielä koko lain hylkäämistä.
Tiukan linjan pääsy voitolle lakivaliokunnassa sai SDP:n puoluehallituksen ottamaan torstaina kantaa sen puolesta, että oikeus hedelmöityshoitoihin kirjattaisiin lakiin "yhdenvertaisuusperiaatetta kunnioittaen", kuten hallitus oli esittänyt. Lakivaliokunnan demarimiehet Tero Rönni ja Jukka Roos puolsivat hoitojen epäämistä yksinäisiltä naisilta ja naispareilta.
