Oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.) ilmoittaa tänään, aikooko hän viedä kiistellyn lakiesityksen hedelmöityshoidoista hallitukseen edeltäjänsä Johannes Koskisen (sd.) esittämässä muodossa ja aikataulussa.
"Meillä on yhä tekniset valmiudet saada lakiehdotus sisään eduskuntaan loka-marraskuussa, jos aivan lähipäivinä päätetään, miten asiassa edetään", lainsäädäntöjohtaja Tiina Astola oikeusministeriöstä kertoi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) tilaisuudessa keskiviikkona.
Astolan mukaan lakiesityksellä on nyt jo kiire. "Seuraavat vaalit ovat 2007. Hedelmöityshoitolain käsittely tulee sitä vaikeammaksi, mitä lähemmäs vaaleja se siirtyy."
"Hedelmöityshoitoja annetaan meillä koko ajan ja ne ovat hyvin pitkälle kehittyneitä. Pahoja eettisiä ongelmia ei Suomessa ole syntynyt, mutta muualla maailmassa niitä on ilmennyt, ja siksi lääkärit toivovat lainsäädäntöä ohjaamaan toimintaa", Astola kertoi. Hän on valmistellut lakia oikeusministeriössä viimeiset kolme neljä vuotta.
Kiireellisin tarve lainsäädännön korjaamiselle johtuu Suomen isyyslaista, joka ei ollenkaan ota huomioon hedelmöityshoidon tuloksena syntyneitä lapsia.
Avioliitossa syntyneiden oikeusturva on tässä suhteessa kunnossa, mutta avoperheen lapsilla ei.
Tiina Astolan mukaan meillä on jo tapauksia, joissa avokumppanit ovat yksissä tuumin lähteneet hoitoihin ja mies on antanut niihin suosumuksensa, mutta myöhemmin eron tullen kiistänyt isyytensä.
"Korkein oikeus on katsonut, että isyyttä ei voi purkaa. KKO on pohdinnassaan rinnastanut hedelmöityshoitojen avulla syntyneen lapsen adoptiolapseen. Myös adoptiossa isyys on pysyvä eikä sitä voi myöhemmin purkaa". Astola totesi.
Yksinäisiä naisia
alle sata vuodessa
Kovinta julkista kiistaa käydään yksinäisten naisten ja naisparien oikeudesta hedelmöityshoitoihin, vaikka heidän määränsä on Suomessa ollut hyvin pieni, alle sata naista vuodessa.
"Viime hallituksen esityksessä päädyttiin kompromissiin eli hedelmöityshoitojen sallimiseen yksinäisille naisille ja naispareille, mutta edellytyksenä oli, että käytetään sukusoluja vain sellaisilta luovuttajilta, jotka ovat etukäteen antaneet suostumuksensa tietoisena siitä, että heidän siittiöitään voidaan antaa yksinäisille naisille ja naispareille. Tästä ryöpsähti keskustelu, ikään kuin yhtäkkiä oltaisiin tekemässä kaikista luovuttajista isiä."
Tiina Astola piti varmana, että lakiehdotuksen tullessa eduskuntaan sama keskustelu käydään jälleen uudelleen.
Kolmas tunteita kuumentava aihe on hedelmöityshoidossa luovutetuilla sukusoluilla syntyneen lapsen oikeus saada tietoa biologisesta iästään.
"Kun lakiesitystä viimeksi käsiteltiin eduskunnassa, perustuslakivaliokunta katsoi, että lapsilla tulee olla oikeus tietää biologinen alkuperänsä. Nyt asia varmaan ratkaistaisiin niin, että lapsella on oikeus saada tämä tieto, mutta vasta 18-vuotiaana."