Hallituksen kiistelty esitys hedelmöityshoitolaiksi sai odotetusti ristiriitaisen vastaanoton eduskunnalta torstai-iltana.
Hedelmöityshoidot naispareille ja yksinäisille naisille sallivan esityksen tuomitsi kristillisdemokraattien lisäksi monien muidenkin ryhmien edustajat. Vihreät ja vasemmistoliiton edustajat puolustivat esitystä ponnekkaimmin.
Keskustelun pohjustajana toimi jälleen kerran kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen, joka arvosteli esitystä hoitojen säätelyn osalta Euroopan liberaaleimpiin kuuluvaksi. Hän huomautti, että lainsäätäjällä on edessään arvovalinta lapsettomuuden ja isättömyyden välillä. Isättömiä lapsia ei hänen mielestään pidä tarkoituksellisesti tuottaa.
Räsäsen mielestä hedelmöityshoitojen rajaaminen heteropareille ei ole vähemmistöjen syrjintää, kuten ikärajoitteetkaan eivät ole ikärasismia.
Turvallinen vaihtoehto
Vihreiden Kirsi Ojansuu katsoi, ettei vanhemmuuden ovia ole oikeutettua sulkea niiltä, joilla ei ole mahdollista hankkia lapsia ilman lääketieteellistä apua. Ojansuu myönsi, että hedelmöityshoidot ylittävät niin sanotun perinteisen luonnollisuuden rajan, mutta sama raja ylitetään muuallakin, kuten elinsiirroissa.
Ojansuu piti tärkeänä, että lesboparit ja itselliset naiset voivat hankkia lapsen valvotuissa ja turvallisissa oloissa.
- Vai onko joistakin teistä jotenkin parempi vaihtoehto, että lapsi hankitaan satunnaisen vastaantulijan kanssa? Tai että mennään parisuhteeseen ainoastaan lasten hankinnan takia? Sellainen olisi mielestäni miesten hyväksikäyttöä ja naisten ja lasten terveyden vaarantamista.
Kokoomuksen Eero Akaan-Penttilä ihmetteli, miksi hallitus haluaa ohittaa luonnon mallit. Hän huomautti, että luonnossa on esimerkkejä yksinäisistä naaraista, mutta ei kahden naaraan parisuhteista.
Akaan-Penttilä ihmetteli myös, miksi kohdunvuokraukset kieltämällä rajataan hoitojen ulkopuolelle joukko muuten hedelmällisiä naisia, joilta kohtu puuttuu sairauden tai synnynnäisen anatomisen vian vuoksi.
Oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.) selvitti, että kohdunvuokrausta ei haluttu sallia siihen liittyvien suurten juridisten ongelmien vuoksi. Hän viittasi muissa maissa käytyihin vaikeisiin oikeusprosesseihin, kun sijaisäiti ei ole halunnutkaan luovuttaa lasta tilaajille.
Vihreiden Oras Tynkkynen huomautti Akaan-Penttilälle, että naispareista löytyy kyllä luonnostakin esimerkkejä, kuten myös kahden uroksen pariskunnista.
Kokoomuksessa liberaalimpaa linjaa edustanut Maija Perho peräsi lain vastustajilta suhteellisuudentajua. Hän korosti, että hedelmöityshoitojen avulla alkuun saatetut lapset syntyvät varmasti vakaan harkinnan tuloksena ja turvalliseen ympäristöön.
Kiusaaminen kiusana
SDP:n Lauri Kähkönen katsoi, että lapsella on oikeus syntyä perheeseen, jossa perheasetelma ei aiheuta ongelmia. Hän sanoi pelkäävänsä sitä, että naisparien lapset voivat murrosiässä joutua koulukiusatuiksi.
Keskustan Pertti Salovaara tuomitsi Kähkösen koulukiusaamisargumentin jyrkästi.
- Syy on aina kiusaajan, ei koskaan kiusatun, Salovaara opasti.
Edellinen yritys saada hedelmöityshoidot lainsäädännön piiriin tyssäsi edellisessä eduskunnassa, kun käsittely meni kaaosmaiseksi ja hallitus veti esityksensä pois. Myös tällä kertaa turbulenssia on sen verran, että jo 20 vuotta yritetyn lain aikaansaanti näyttää vaikealta.
Asia käsitellään niin sanottuna omantunnon kysymyksenä, eikä hallituskaan selvinnyt esityksen antamisesta äänestämättä. Ensimmäinen voimainkoetus käydään jo eduskunnan lakivaliokunnassa. Viimeksi valiokunta muokkasi lakiesityksen sellaiseksi, ettei hallitus enää tunnistanut sitä omakseen ja vihelsi pelin poikki.