Suomi on tähän saakka ollut ainoa Pohjoismaa, jossa hedelmöityshoitoja koskevaa lakia ei ole. Tämä tarkoittaa, että hoitoja antavat klinikat ovat saaneet itse päättää, kenelle ja millä ehdoin ne antavat hoitoja. Suurimassa osassa muita Euroopan maita hoitoja säätelee laki.
Hallituksen torstaina hyväksymä lakiesitys linjaa toiminnalle selkeät säännöt. Se sallisi hoidot paitsi heteropareille, myös naispareille ja yksinäisille naisille.
Lisäksi hoitoja saisi tehdä parin omien sukusolujen lisäksi myös luovutetuilla sukusoluilla eli luovutetuilla munasoluilla ja siittiöillä. Luovutetuilla sukusoluilla alkunsa saaneella lapsella olisi 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys eli käytännössä nimi ja henkilötunnus.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin isyyden vahvistaminen, jolloin lapsi saisi oikeuden periä isänsä. Tämä kohta on ratkaistu siten, että siittiöiden luovuttaja voidaan vahvistaa isäksi vain, jos mies itse suostuu siihen.
Lakiehdotuksessa ei ole esitetty hedelmöityshoidoille ikärajaa. Raja on vedetty siihen, että hoitoa ei saisi antaa, jos naisen iän tai terveyden vuoksi siitä koituisi vaaraa naisen tai lapsen terveydelle. Eräissä muissa maissa hoitojen antaminen on rajattu esimerkiksi alle 45-vuotiaisiin naisiin.
Lakiesitys suhtautuu edelleen tiukasti sijaissynnytyksiin ja alkioiden valintaan: sijaissynnytykset kiellettäisiin kokonaan ja vanhemmat saisivat valita syntyvän lapsensa sukupuolen vain, jos lapsella olisi sukupuolen vuoksi suuri riski sairastua perinnölliseen sairauteen.