Hedelmöityshoidoilla voidaan hallita väestön määrää vähenevän väestönkasvun Suomessa. Vuosittain meillä syntyvistä lapsista noin viisi prosenttia on saanut alkunsa erilaisilla lapsettomuushoidoilla.
- Uudet lisääntymistekniikat mahdollistavat uudenlaisia lapsen saamisen tapoja. Lisäksi ne vaikuttavat yhteisöihin biologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti nyt ja tulevaisuudessa. Siksi niiden merkitysten ja seurausten sosiologinen tutkimus on tärkeää, sanoo valtiotieteiden maisteri Maili Malin.
Hänen sosiologian väitöskirjansa Biovalta, toiseus ja naisten toimijuus hedelmöityshoidossa tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa. Väitöskirjassa analysoidaan, millä seurauksilla lääketieteen avusteisista lisääntymismenetelmistä on tullut ensisijaisia lapsettomuuden hallinnan teknologioita.
Hedelmöityshoidoissa lääkäreillä on valtaa ja vastuuta kontrolloida, ketkä voivat yrittää lapsen saamista hoitojen avulla. Väitöskirjan mukaan ensisijainen vaihtoehto on geneettisesti oma lapsi.