Jänisten ja myyrien talvella tekemien tuhojen torjunta kannattaa aloittaa loppusyksystä.
Puutarhan varustaminen talvikuntoon on ajankohtaista loppusyksystä. Erityisesti hedelmäpuut ja pensaat ovat herkkiä jänis- ja myyrävahingoille.
Oulun kaupunkialueella elää jonkin verran rusakoita ja kaupungin ympäristöpalvelut ovatkin varautuneet talveen verkoilla, etteivät jänikset ja rusakot pääse tekemään tuhojaan. Eläinsuojaverkot ovat jo valmiina muun muassa Ainolanpuiston julkisten omenapuiden varressa.
– Viime talvena tuli paljon myyrävahinkoja. Pensaita jouduttiin leikkaamaan paljon alas keväällä ja myyrät tuhosivat satunnaisesti myös pihlajia. Kaupungin taimistolla tuli myös jonkin verran myyrätuhoja, kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen kertoo.
Myyräkannat ovat runsastuneet ja Pohjois-Suomen myyräkanta näyttää jatkavan kasvamistaan. Luonnonvarakeskus ennusti lokakuussa, että mikäli kannat säilyvät elinvoimaisina ensi kevääseen, myyrähuippu on odotettavissa syksyllä 2020 suurimpaan osaa pohjoista Suomea.
Viime talven aikana huomattavasti runsastuneet myyräkannat koettelivat erityisen pahasti Oulun yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa (Kaleva 15.5.2019). Kasvitieteellisessä puutarhassa peltomyyrille ja jäniksille olivat tuolloin maistuneet monet pensaat, katajat, pihlajat ja jopa ruusupuskat.
Oulun yliopiston ylipuutarhurin Tuomas Kauppilan mukaan kasvitieteellisen puutarhan yli kymmenen hehtaarin kokoisella ulkopuutarha-alueella ollaan pitkälti luonnon armoilla. Joitain yksittäisiä arempia kasveja voidaan suojata.
– Hyöty- ja lääkekasviosastolla, jossa ovat esimerkiksi omenapuut, on aidattu eläinverkolla koko alue. Myyriä varten ei pystytä oikeastaan tekemään mitään, Kauppila arvioi.
"Mitä paremmin lajit kestävät talven, niin sitä vähemmän ne maistuvat jäniksille. Hedelmäpuut ja arat kasvit kannattaa suojata ensin."
Ylipuutarhuri Kauppilan mukaan kotipuutarhurilla ei ole juurikaan poppaskonsteja, joilla suojata puutarhaansa myyriltä tai jäniksiltä. Perussuojauksella pääsee pitkälle: tiheäsilmäinen ja riittävän korkea kasvien rungon ympärillä on tehokas.
– Nuorissa omenapuissa on aika yleisesti se ongelma, että ne tulevat syödyksi, jos suojaaminen epäonnistuu. Jos on todella kova myyrävuosi, niin piikkiset ruusupensaatkin tulevat syödyksi, Kauppila muistuttaa.
Osa ihmisistä käyttää tuhojen torjuntaan hajusteita, mutta niiden tehokkuudesta Kauppila ei ole varma.
Kauppila linjaa, että talvenarat kasvit, joilla talveen valmistautuminen saattaa jäädä kesken, ovat usein makeampia ja maistuvat jäniksille paremmin.
– Mitä paremmin lajit kestävät talven, niin sitä vähemmän ne maistuvat jäniksille, se on meidän huomiomme. Hedelmäpuut ja arat kasvit kannattaa suojata ensin, Kauppila vinkkaa.
Kauppila suosittelee pitämään talven mittaan silmällä lumen pinnan nousua. Jänis yltää kevättalvella syömään syksyllä riittävän korkealla olleen suojaverkon yläpuolelta. Verkkoa kannattaakin nostaa tarvittaessa ylemmäs, jos haluaa omenapuidensa säilyvän ensi kesään.
Myös pihan monimuotoisuus voi Kauppilan arvion mukaan suojella kasveja pahimmilta tuhoilta ja näin ainakin osa kasveista säilyy talven yli.
– Jos laajalla nurmialueella on yksi omenapuu, on todennäköistä, että jänis käy syömässä sitä.
Ylipuutarhurin vinkit kotipuutarhurin talveen
Suojaa kasvit ajoissa.
Käytä tiheäsilmäistä eläinsuojaverkkoa.
Asenna verkko tarpeeksi korkealle.
Talvenarat kasvit maistuvat myös jäniksille.
Hedelmäpuut ja talvelle arat kasvit kannattaa suojata ensimmäisenä.
Seuraa lumen tuloa ja tarvittaessa nosta suojaverkkoa, etteivät jänikset pääse syömään sen yläpuolelta.
Yksittäistä hedelmäpuuta voi suojata polkemalla lunta puolen metrin päästä puusta, jolloin jänisten kulku puulle vaikeutuu.
Monimuotoisuus voi suojata puutarhaa pahimmilta eläintuhoilta. Jos laajalla nurmialueella on yksi omenapuu, on todennäköistä, että jänis käy syömässä sitä.
Myyräkannat vaihtelevat vuosittain. Vilkkaana myyrävuotena jyrsijöille maistuvat lähes kaikki kasvit.