Työmarkkinoiden järjestöjohtajat ja pääministeri Paavo Lipponen vannoivat näyttävästi uskollisuutta kolmikannalle heti, kun uusi hallitus oli muodostettu vuoden 1995 ja 1999 vaalien jälkeen. Anneli Jäätteenmäeltä vierähti pari kuukautta ennen kuin hän ja järjestöjohtajat pystyivät vastaavaan julkisuusnäytelmään. Torstaina se kuitenkin tapahtui.
"Hallitus näkee erittäin tärkeäksi, että kolmikantayhteistyö toimii, ja se haluaa pitää tiivistä yhteyttä työmarkkinaosapuoliin, pääministeri hehkutti. Mitään muuta sisältöä tilaisuudessa ei sitten ollutkaan. Hallitus ja järjestöjohtajat luotasivat syksyn näkymiä, mutta niistäkin he saivat aikaan suukovun, vaikka torstaina ei ollut edes tarkoitus sopia mitään.
Jäätteenmäki rakensi jo keskustan sijaisjohtajana suhteita SAK:hon. Esko Ahon esimerkki oli opettanut häntä. Ahon ja palkansaajajohtajien suhteet tulehtuivat heti porvarihallituksen alussa 1991 eivätkä tervehtyneet koskaan. Aho sai maksaa siitä vielä presidentinvaaleissa 2000. Näyttö yhteistyösuhteista oli Jäätteenmäelle näissä oloissa vähintään yhtä tärkeä kuin järjestöjohtajille.
Järjestöjohtajat uivat mielellään uuden hallituksen kylkeen. Hyvät suhteet tarjoavat niille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntakehitykseen myös oman toimivaltansa ulkopuolisissa asioissa. Hallitusten ja järjestöjen yhteispelillä on rakennettu Suomea vuosikymmeniä. Tulokset ovat enimmäkseen positiivisia. Veljeilyllä on kuitenkin myös hintansa: Jäätteenmäki tuskin tekee mitään sellaista, mitä palkansaajajärjestöt eivät hyväksy.
paakirjoitus@kaleva.fi