Rovaniemi-Helsinki
Sallassa tiistaiaamuna sattunut ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjän onnettomuus oli kahdeksas konetyypille meillä sattunut turma. Lapin Lennoston Hawk-koneessa olleet kaksi lentäjää selvisivät onnettomuudesta heittoistuinta käyttämällä niin kuin seitsemän muuta lentäjää aiemmista Hawk-turmista. Kaikkiaan kolme lentäjää on kuollut tähän mennessä sattuneissa Hawk-onnettomuuksissa ja yksi loukkaantunut vaikeasti.
Ilmavoimat otti Hawk-harjoituskoneet käyttöön joulukuussa 1980.
Kuolemaan johtaneet Hawk-onnettomuudet ovat sattuneet vuosina 1981, 1986 ja 1998 Pirkkalassa, Kemijärvellä ja Tuusniemellä.
1981 yksi kuoli ja toinen loukkaantui Hawk-harjoitushävittäjän syöksyessä maahan silmukan oikaisussa Pirkkalassa. Kemijärvellä 1986 lentäjä kuoli, kun harjoituslennolla ollut kone syöksyi maahan. Tuusniemellä konetta ohjannut kokenut yliluutnantti laukaisi heittoistuimen sekunnin liian myöhään ja kuoli.
Hawk-turmissa on tuhoutunut kuusi konetta, joista viimeisin tiistaina Sallassa.
Hornetit ovat olleet varmoja koneita
Runsaat seitsemän vuotta ilmavoimien käytössä olleet Hornetit ovat olleet varsin luotettavia koneita, joille on sattunut vain muutama onnettomuus. Koneiden kaksimoottorisuus on ollut iso etu, sillä ne ovat selviytyneet vaikeistakin tilanteista yhden moottorin avulla. Havereiden joukossa on vain yksi lento-onnettomuudeksi luokiteltava tapaus.
Marraskuussa 2001 kaksi pimeälennolla ollutta Hornet F-18-konetta törmäsi toisiinsa Satakunnan lennoston taisteluharjoituksissa Pohjanmaalla. Karstulassa sattuneessa onnettomuudessa toinen kone putosi asumattomalle suoalueelle ja tuhoutui täysin, mutta sen ohjaaja pelastautui heittoistuimen avulla. Toinen, törmäyksessä pahoin vaurioitunut kone lensi yhdellä moottorilla Tampereen Pirkkalan tukikohtaan.
Hornetit joutuvat laskeutumaan yhdellä moottorilla noin pari kertaa vuodessa. Tällöin toinen moottori yleensä sammutetaan varotoimena.
Vuonna 1997 Hornet laskeutui yhden moottorin turvin, kun toinen syttyi tuleen. Ohjaaja sammutti palon, joka oli saanut alkunsa polttoaineputkiston liittimen vuodosta. Maaliskuussa 2000 suunnistuslennolla ollut Satakunnan Lennoston Hornet törmäsi lintuun, ja toinen moottori vaurioitui törmäyksessä.
Vuonna 2000 käytöstä poistetuille ruotsalaisvalmisteisille Draken-hävittäjille sattui pitkän kauden (1974-2000) aikana vain yksi onnettomuus, jossa lentäjä kuoli. Marraskuussa 1995 hävittäjä laskeutui Tikkakoskella huonon sään mittarilentoharjoituksissa viisi kilometriä ennen kiitorataa ja konetta ohjannut pilotti sai surmansa.
Neuvostovalmisteiset MiG 21 Bis -hävittäjät olivat palveluskäytössä 1978-1998. Niille sattui kuusi onnettomuutta, joissa kuoli kaksi pilottia: 1982 Kiuruvedellä ja 1992 Tammisaaressa. Konetta edeltävälle F-tyypin MiGille sattui viisi onnettomuutta, joissa suurin osa lentäjistä pelastautui heittoistuimella, mutta yksi kuoli.
Anttolassa (1984), Juankoskella (1986), Rissalassa (1991) ja Lapinlahdella (1995) ohjaajat pelastautuivat koneesta heittoistuimen avulla.
1959-1986 ilmavoimien käytössä oli kaksipaikkaisia Fouga Magister -koneita, joissa ei ollut heittoistuinta. Koneille sattui 21 onnettomuutta, joissa kuoli kaikkiaan 22 lentäjää.
Tuhoisin turma Rissalassa
Ilmavoimien tuhoisin onnettomuus on sattunut 1978 lokakuussa Kuopion Rissalassa. Siellä maanpuolustuskurssilaisia kuljettanut DC-3-kuljetuskone syöksyi järveen nousussa sen toisen moottorin sammuessa. Onnettomuudessa kuolivat koneen molemmat lentäjät, mekaanikko ja 12 kurssilaista, joista valtaosa oli siviilejä.
Maaliskuussa 1996 ilmavoimien potkurikäyttöinen Piper Arrow -yhteyskone törmäsi Asikkalassa järven yli kulkevaan puhelinlinjaan. Surmansa saivat koneessa olleet majuri ja teknikkokapteeni.