Hawk-kou­lu­tus kiin­nos­taa naa­pu­rei­ta

Puola ja Viro saattavat lähivuosina kouluttaa hävittäjälentäjiään Kauhavalla. Ilmavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Heikki Lyytisen mukaan molemmille maille on jätetty tarjous koulutuspaketista. "Ratkaisujen aika on ensi keväänä", Lyytinen muotoilee.

Hawk-harjoitushävittäjät lennätettiin Rovaniemeltä Kauhavalle syksyllä 2005. Lähivuosina Hawk-koneita saattavat lentää myös puolalaiset ja virolaiset pilotit.
Hawk-harjoitushävittäjät lennätettiin Rovaniemeltä Kauhavalle syksyllä 2005. Lähivuosina Hawk-koneita saattavat lentää myös puolalaiset ja virolaiset pilotit.

Puola ja Viro saattavat lähivuosina kouluttaa hävittäjälentäjiään Kauhavalla. Ilmavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Heikki Lyytisen mukaan molemmille maille on jätetty tarjous koulutuspaketista. "Ratkaisujen aika on ensi keväänä", Lyytinen muotoilee.

Koulutuksen mahdollista alkamisajankohtaa Lyytinen ei halua vielä tarkentaa. Ensi vaiheessa koulutettava joukko voisi koostua 6-10 ulkomaisesta oppilaasta, jotka lentäisivät ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjillä.

Kesäkuussa Suomi löi lukkoon 40 miljoonan euron kaupan ja osti Sveitsiltä 18 käytettyä Hawk-konetta. Jo entuudestaan ilmavoimilla oli 49 vastaavaa konetta. "Hawk-kapasiteetti on niin hyvä, että voimme tarjota lentotunteja myös muille", Lyytinen pohjustaa.

Puolustusministeriön työryhmä esitti viime vuonna, että Kauhavan tukikohdasta muunnettaisiin kansainvälinen lentokoulutuskeskus. Eurooppalaiset ilmavoimien komentajat ovat jo sopineet yhteisestä koulutusohjelmasta. "Koulutuskeskusten sijoituspaikoista ei sen sijaan ole löytynyt sopua, eikä myöskään siitä, mitä kalustoa yhteisessä koulutuksessa käytetään. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa eri maat hakevat kahdenkeskisiä ratkaisuja", Lyytinen taustoittaa.

Lyytinen uskoo, että koulutusyhteistyö laajenee lähitulevaisuudessa. "On luontevaa, että kalliista kalustosta pyritään ottamaan taloudellisesti mahdollisimman paljon irti."

Kauhavan koulutuskuvion yksityiskohdat kaipaavat hiomista. Lähtökohta on, että ilmavoimat isännöi koulutusta. "Teknisen huollon voimme ulkoistaa ulkopuoliselle yritykselle", Lyytinen valottaa.



Edullinen konekauppa


Uuden Hawk-kaupan myötä Suomi osti kymmenen vuoden lisäajan päätöksentekoon. Suomen nykyisten Hawk-koneiden elinkaari ulottuu vuosiin 2017-2019. "Jos tähän tilaisuuteen (Sveitsin Hawk-kauppa) ei olisi tartuttu, seuraavassa selonteossa olisi pitänyt hahmotella uusia ratkaisuja ilmavoimien kalustohankinnoista. Ne olisivat todennäköisesti tulleet huomattavasti kalliimmiksi kuin tämä ratkaisu", puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) totesi kesällä Helsingin Sanomissa.

Lyytinen on Häkämiehen kanssa samaa mieltä. "Edullinen kauppa. Samalla hinnalla olisimme saaneet kaksi uutta konetta."

Sveitsistä tulevien koneiden jäljellä oleva lentotuntimäärä on 90 000. "Se vastaa ilmavoimien 15 vuoden tarvetta."

Suomi saa koneet alppimaasta vuosien 2008-2010 aikana.



Melua Oulun taivaalla


Uusin Hawk-kauppa turvaa hävittäjälentäjäkoulutuksen jatkumisen Suomessa ainakin vuoteen 2020 asti. "Jos näin ei olisi toimittu, olisimme joutuneet miettimään lentäjien mahdollista koulutusta ulkomailla", Lyytinen myöntää.

Lyytisen mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä on toimiva, testattu ja hyväksi havaittu. "Lentäjien koulutus nimenomaan kotimaassa on meille tehokkain ja paras ratkaisu."

Toukokuussa Suomi järjestää kansainvälisen ilmapuolustusharjoituksen, jonka valmisteluissa ovat mukana Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Belgia ja Hollanti. Kyseessä on suurin Suomessa järjestetty ilmapuolustusharjoitus. "Koneita harjoitukseen tulee 60, joista yhtä aikaa ilmassa on jopa 50."

Hävittäjät lentävät myös Oulun seudulla. "Oulun kenttä on yksi ilmavoimien tärkeimmistä tukikohdista", Lyytinen muistuttaa.

Ilmoita asiavirheestä