Hä­vit­ty­jä ura­koi­ta ei muis­tel­la pahalla

Aktiivivuosinaan verissäpäin kilpailleet ja aina sitkeästi oman yrityksensä puolta pitäneet oululaiset rakentajat kokoontuvat tätä nykyä seurustelemaan sulassa sovussa.

_
_
Kuva: Pekka Ala-aho

Aktiivivuosinaan verissäpäin kilpailleet ja aina sitkeästi oman yrityksensä puolta pitäneet oululaiset rakentajat kokoontuvat tätä nykyä seurustelemaan sulassa sovussa.

Oululaiset rakentajat Eino Jokinen, Viljo Castrén, Mauri Kauppi, Ahti Heikka, Arttu Seppänen, Erkki Hedman ja Eero Kuittinen verkottuivat eläkepäivinään "Raksan patruunoiksi" entisten Finnairin lentäjien "Rannikon laivueen" tavoin.

"Tutustuin Rannikon laivueeseen Espanjassa ja oivalsin, että heidän esimerkkiään kannattaa seurata, sillä niin antoisaksi heidän yhdessäolonsa huomasin", kertoo työuransa NCC-Finland Oy:n Pohjois-Suomen aluejohtajana päättänyt Eero Kuittinen.

Sääntöjen mukaan Raksan patruunoilla kivikovien urakkatarjouskilpailujen päivät ovat jo ohi ja myös niin kaukana takana päin, etteivät hävityt kisat enää muistu edes mieliin.

Sen, kuka rakensi Ouluun minkin talon ja minäkin vuonna, jokainen kuitenkin itse muistaa. Ja muistamista niissä riittää. Viimeksi Kalevan Karjasillan toimitalossa kokoontuneella seitsikolla on kasassa sen verran kunnioitettava määrä rakentamisen vuosia.

Pohjoissuomalaisia rakentajakonkareita muistot kilpailusta näin jälkikäteen hymyilyttävät sikälikin, että toisaalta aikanaan he olivat etelää myöten tunnettuja rakennusalan harvinaisina yhteistyön uranuurtajina.

"Kostamuksen rakentaminen ohjasi meidät yhteistyöhön", kertoo Finn-Stroi Oy:ssä Kostamuksen kaupungin ja elintarviketeollisuusalueen rakennuspäällikkönä 1977-1983 toiminut diplomi-insinööri Arttu Seppänen.

"Kostamus koulutti meidät yhteistyöhön, johon saneli myös käytännön pakko. Yksinään pohjoissuomalaiset rakentajat olisivat olleet liian pieniä Kostamuksen urakoihin, mutta yhdessä ylsimme isoihin projekteihin ja pystyimme pitämään Etelän rakentajat pois tontiltamme", Eero Kuittinen muistaa.

Kostamuksessa opitusta yhteistyön sävelestä oli hyötyä kotitontillakin. Töitä ja voimia riitti, kun esimerkiksi Oulun ja Kemin paperitehtaiden kaltaisia suurprojekteja pystyttiin ottamaan ja toteuttamaan kahden tai useamman yrityksen muodostamana yhteenliittymänä.

Raksan patruunoiden mukaan kumppanuudesta hyötyivät tietysti porukalla rakentamista saaneet yritykset mutta myös rakennuttajat, kun projekteihin näin saatiin riittävät resurssit sekä usean yrityksen "terävän pään" kokemus ja osaaminen.

Vaikka Raksan patruunat ja kaikki heidän ammattiveljensä luottavat tehneensä parhaansa, Insinöörityö Oy:n toimitusjohtajana yli kaksi vuosikymmentä toimineen Eino Jokisen mukaan sekään ei ole riittänyt.

"Rakennusalan muiden ammattilaisten tavoin olemme sormi suussa, miksi kosteusvauriot rakennuskannassa ovat niin yleisiä kuin ovat ja miksi virheluettelo on niin pitkä kuin on."

Ja saman huolen konkarit siirtävät myös tulevaisuuteen. Siihen on heidän mielestään aihetta erityisesti siksi, että Suomessa ei enää kouluteta rakennustyömaille osaavia "kymppejä". Pohjois-Suomessa kärsitään Arttu Seppäsen ja Ahti Heikan mukaan rakennusmestarikoulutuksen lopettamisen lisäksi Oulun yliopistossa päättyneestä rakennusalan DI-koulutuksesta.

Raksan patruunoiden mukaan rakentamisen kaiken tason ammattilaisten määrän niukkeneminen tulee olemaan iso haaste tulevaisuudessa. Arttu Seppäsen mukaan huolta aiheuttaa myös se, että rakennetun omaisuuden korjausvelkana ilmaistu korjaustarve koko ajan kasvaa Suomessa. "Tuoreen selvityksen mukaan tarvittaisiin nykyiseen nähden jopa kaksinkertainen määrä euroja, että rakennetun omaisuuden taso pystyttäisiin säilyttämään Suomessa edes nykyisellään."

Ilmoita asiavirheestä