Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton Pyhäjoelle juuri valmistumassa oleva uusi hautomo täydentää Perämeren hautomoverkostoa. Pyhäjoella, Oulussa, Iissä ja Kemissä toimivat hautomot ovat kuitenkin se näkyvin osa Perämereen laskevien jokien siikakantojen hoitoa.
"Uusi hautomo tuo varmuutta siikakantojen hoitoon ja mahdollistaa toiminnan laajentamisen esimerkiksi nahkiaisten ja mateen hautomiseen", liiton toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen kertoo.
Hautomoverkosto ei yksin pysty liiton alueen siikakannoista huolehtimaan, vaan jatkossakin muun muassa järvialueille ja Kokkolan seudulle hankitaan vastakuoriutuneita siianpoikasia muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kalanviljelylaitoksista.
"Nyt meillä on kuitenkin alueella vain muutamia aukkoja, joita pystymme täydentämään ostamalla poikasia. Toimiva hautomotoiminta kannustaa ja kehittää koko alueen siikakantojen hoitoa."
Uuden hautomon rakennustyöt ovat oikeastaan vajaan kuukauden myöhässä. Toiminnanjohtaja ei töiden viivästymisestä ole oikeastaan harmissaan, sillä lämmin syksy on siirtänyt mädin keräämistä myöhemmälle syksyyn.
"Hautomo valmistuu joka tapauksessa ennen mädinhankinnan aloittamista. Iso rakennustyö on jo valmis, nyt keskitytään prosessin rakentamiseen."
Pyhäjoen hautomon toiminnan pääpaino on käytännössä Hailuodon ja Kalajoen välisillä joki- ja merialueilla. Perämeren alueella tavoitteena on luoda jokikohtaisia siikakantoja ihmisten pilaamilla kohdilla. Oikarisen mukaan tavoitteena on viedä kalakantojen hoito niin lähelle luonnontilaista toimintaa kuin se vain on mahdollista.
"Otamme muuten pohjalietteeseen hukkuvaa mätiä pois, jotta poikaset pääsevät kuoriutumaan. Kustannustehokkuus toiminnalle löytyy siitä, kun merestä saadaan lisää saalista. Tämä on halpa tapa hoitaa kalakantoja."
Mädinkeräys on liiton kalatalousneuvojan Olli-Veikko Kurkelan mukaan siirtynyt lämpimien syksyjen vuoksi lokakuun loppupuolelta marraskuun alkuun. Kuumimman sesongin aikana talkootyönä kerätään hautomolle tulevasta mädistä 80-90 prosenttia.
Jotta Perämeren jokien luonnonkalakantoja voitaisiin paremmin vahvistaa, tulisi Oikarisen mielestä merialueen verkkokalastuksessa rajoittaa liian tiheiden verkkojen käyttöä. Nyt emokalat pyydetään liian pienenä.
"Jotakin on pakko tehdä. Siika ei ole uhanalainen ja eivätkä siikakannat vaarassa, mutta isompana siioista saisi paremmin taloudellistakin hyötyä. Isokokoinen siika nostaa kauppahintaa", Oikarinen muistuttaa.