Pääkirjoitus

Hau­to­jen häpäisy on arvojen sai­raut­ta

Tieto puolentuhannen hautakiven kaadosta Oulussa kuuluu uutisiin, jotka saavat ahdistavat kysymykset ryöppyämään ihmisten mielissä.Keitä he olivat?

Tieto puolentuhannen hautakiven kaadosta Oulussa kuuluu uutisiin, jotka saavat ahdistavat kysymykset ryöppyämään ihmisten mielissä. Keitä he olivat? Miksi he sen tekivät? Saadaanko heitä vastuuseen mielettömästä teostaan?

Tuskallisin kokemus tapaus on varmasti niille, joiden läheisten hautapaikat joutuivat silmittömän teon kohteeksi. Tapahtuma järkytti kuitenkin kaikkia niitä ihmisiä, joille edesmenneiden muisto on tärkeä. Moni mietti, miltä tuntuisi, jos pimeän hyökkäyksen kohteeksi olisi joutunut vaikkapa oman vanhemman, lapsen tai puolison hauta.

Vainajien ja hautapaikkojen häpäisy on ilmiö, jota on pidetty tuomittavana ilmeisesti kaikkien maapallolla tavattavien inhimillisten kulttuurin moraalikoodistossa. Viime vuosien aikana arvojen sairaudesta kertova uusi ilmiö on kuitenkin saanut jalansijaa myös Suomessa. Niiden paikkakuntien lista, joilla hautausmaiden tuhoajat ovat olleet liikkeellä, on surullisen pitkä. Vain viikkoa aiemmin Varkaudessa kaadettiin 300 hautakiveä. Keravalla on puolestaan tänä ja viime vuonna kaadettu yhteensä 2 000 hautakiveä. Oulun hautausmaalla edellinen, pienemmäksi jäänyt tuhotyö tehtiin vuonna 2001.

Ainakaan maanantaina illansuussa poliisilla ei vielä ollut tietoa siitä, mikä joukko yön pimeydessä Oulun hautausmaalla liikkui. Vahingonteon laajuudesta päätellen kyseessä oli muutamaa henkeä suurempi ryhmä. Mitä suurempi joukko, sitä todennäköisempää on, että se jää kiinni. Joku ryhmän jäsenistä voi alkaa katua tekoaan tai sitten asialla kerskailu voi johtaa joukon paljastumiseen.

Osa Suomessa hautakiviä kaataneista on jäänyt kiinni. Tekijöiden joukossa on ollut alaikäisiä, joiden mielissä alkoholi, ikäkauteen liittyvä kapina ja aiemmat esimerkit ovat synnyttäneet kieroutuneen päähänpiston. Saatananpalvontaan perustuvasta vainajien häpäisystä ei Oulussa ole selvää näyttöä. Esimerkiksi Keravalla poliisin mukaan tällainen yhteys oli. Hätiköityihin johtopäätöksiin ei kannata lähteä, mutta kysyä voi silti sitä, antaako esimerkiksi osa nykyisestä metallimusiikista sanoituksineen virikkeitä hautausmaihin kohdistuvaan tuhovimmaan.

Oulun seurakuntayhtymän on aika ryhtyä toimiin. Hautausmaan vartiointia ja valvontaa on lisättävä.Toivottavasti joskus tulevaisuudessa voidaan vain ihmetellä aikaa, jolloin haudatkaan eivät saaneet olla rauhassa.

paakirjoitus@kaleva.fi