Oulu
Muun muassa papin puuttuminen uurnahautauksista ja puutteet tiedotuksessa nousivat esille, kun Oulun seurakuntien hautauspalvelujen sujumista tutkittiin. Tavoitteena oli selvittää, millaisia mielipiteitä omaisilla on Oulun seurakuntien toiminnasta hautauspalvelujen eri vaiheissa.
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy:n Oulun toimisto ja haastattelut tehtiin tammi-helmikuussa 2002. Tutkimukseen osallistui 11 omaista. Tutkija pitää määrää riittävänä, sillä samat asiat tulivat toistuvasti esiin.
Puistopäällikkö Tuomo Vuontisjärven mukaan raportti ei tuo esiin yllättyksiä, vaan se vahvistaa ajatuksia, joita on ollut ilmassa. Oulun evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto sai asian tiedoksi keskiviikkoisessa kokouksessaan.
"Raportin pohjalta pohditaan toimenpiteitä ja työryhmät ovat saaneet niitä mietittäväkseen", toteaa Tuomo Vuontisjärvi.
Raportti kertoo, että omaiset kokevat uurnahautauksen hautausmuotona "toisarvoiseksi" ja "arkiseksi". Tämä selittyy osin sillä, että uurna lasketaan yleensä ilman pappia, suntion kanssa. Tulevaisuudessa on tarkoitus, että pappi tarjoutuisi mukaan, kun uurnaa kätketään maahan.
Omaisilla on ollut vaikeuksia myös työntekijöiden, lähinnä suntion, tunnistamisessa. Tämän takia hautaustoimen suntioille on jo hankittu nimikilvet, joiden tarpeellisuus on viitisen vuotta suntiona toimineen Toivo Ukkolan mielestä jo osoitettu.
"Huomaa, että omaiset tulevat rohkeammin kysymään asioista kuten sitä, miten kukat asetellaan tai missä järjestyksessä saattajat kulkevat."
Toivo Ukkola toivoo, että suntioilla olisi ylipäänsä enemmän aikaa ottaa vastaan kappeliin saapuvia hautajaisvieraita. Tämä on usein mahdotonta, sillä vilkkaimpina päivinä hautajaisia voi olla joka tunnille ja aikaa menee myös kappelin valmistamiseen.
Myös tiedottaminen tuli raportissa esille. Omaiset eivät aina tiedä, miten eri tilanteissa tulee toimia, ja asiasta kertova Läheisen kuolema -vihkonen on jo toistakymmentä vuotta vanha. Myös jälkihoidon, kuten sururyhmien toiminnasta, haluttaisiin tietää enemmän.
"Työryhmä lähtee työstämään vihkosta uudelleen. Siihen tulee ehkä konkreettisempia esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi saattajat käyttäytyvät", kertoo Tuomo Vuontisjärvi.
Selvästi tuli esiin myös se, että sanomakellojen tarkoitus on hämärtynyt. Vanhemmat ihmiset tietävät niiden merkityksen, mutta nuoremmat eivät. Sanoma- eli sielunkellot ilmoittavat, että yksi seurakunnan jäsenistä on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Kellot soitetaan erikseen sovittuna aikana, jolloin myös voidaan pitää omaisille tarkoitettu rukoushetki. Tarkoitus olisi, että lähinnä kirkkoherrat kertoisivat kellojen merkityksestä enemmän.
Ylipäänsä tuli esille myös se, että yhteistyötä eri yksiköiden välillä on vähän, virkamiehet tapaavat toisiaan aika harvoin, summaa Tuomo Vuontisjärvi.