Hau­taus­maat ovat ar­vok­kai­ta veis­tos­puis­to­ja

Hautausmaat ovat korvaamattoman arvokkaita veistospuistoja. Liisa Lindgrenin teos Memoria (SKS) esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen kuvanveistoa Suomen luterilaisilla hautausmailla. Kirja kertoo aikakauden muistojen kulttuurista, tutustuttaa hautamuistomerkkien tekijöihin ja tarkastelee hautaveistotaiteen perinteisiä aiheita.

Hautausmaat ovat korvaamattoman arvokkaita veistospuistoja. Liisa Lindgrenin teos Memoria (SKS) esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen kuvanveistoa Suomen luterilaisilla hautausmailla. Kirja kertoo aikakauden muistojen kulttuurista, tutustuttaa hautamuistomerkkien tekijöihin ja tarkastelee hautaveistotaiteen perinteisiä aiheita.

Kirjan ensimmäinen osa Suomalainen pantheon etsii vastauksia kysymyksiin miksi, miten ja millainen yhteisö rakensi muistojen kulttuuria. Näyttävillä muistomerkeillä kunnioitettiin tavan mukaan tieteellisessä, taiteellisessa tai yhteiskunnallisessa toiminnassa ansioituneita miehiä. Muistojen pysyvyydestä huolehtiminen yhteisöllisin menoin vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tasoitti tietä moderniin yhteiskuntaan.

Hautamuistomerkkien tekijöistä kirjassa esitellään muiden muassa Walter Runeberg, Ville Vallgren, Emil Wikström ja Felix Nylund.

Kirjan kolmas kokonaisuus Maineen, surun ja lohdun kuvat tarkastelee hautaveistotaiteen teemoja ja vakiintuneita kuva-aiheita kuoleman geniuksista suojelusenkeleihin.

Ilmoita asiavirheestä