Hautatervan saatavuus huolettaa tervan käyttäjiä enemmän kuin sen ympäristövaikutukset, vakuuttaa sotkamolainen tervanpolttaja Ari Westersund. Huoli tervan riittävyydestä on osin todellinen, sillä hyvän hautatervan valmistuksen ja käytön opit ovat painumassa unholaan.
"Sotkamossa on kaksi hautatervan tekijää. Tervasta pitäisi järjestää valtakunnallisesti koulutusta", Westersund miettii.
Lainsäädäntö sen sijaan sallinee tervan rajoitetun käytön myös tulevaisuudessa, vaikka tervan ystäviä peloteltiin kolme vuotta sitten Euroopan unionilla ja sen halulla kieltää tervan käyttö puunsuoja-aineena ympäristölle vaarallisena.
30 000 litraa tervaa tuotetaan vuosittain
Suomessa tuotetaan Suomen ympäristökeskuksen mukaan arviolta 30 000 litraa mäntytervaa vuodessa. Itä- ja Pohjois-Suomen vanhoilla tervantuotantoalueilla tirutellaan tervaa enää harvakseltaan. Ari Westersund laskee saaneensa vuosien aikana joitakin tuhansia litroja tervaa.
Tervahaudan polttoon ei tarvitse joka vuosi ryhtyä, jollei tiedossa ole laajaa kysyntää. Alle sadan kuution haudoissa ei Westersundin mukaan kunnon tervaa synny. Hyvä hautaterva syntyy juurakoista. Niistä tehdyissä haudoissa syntyy tervaa, jossa on riittävästi hartsia.
"Paanukaton korjaajat eivät kuulemma huoli rautakaupoissa myytävää retorttitervaa eli uunitervaa. Uuniterva on mustaa ja kunnon hautaterva ruskeaa. Tervahan säilyy vaikka sata vuotta, kunhan sen säilyttää oikein."
Tervan käyttö puukatoissa on Ari Westersundin mukaan yleistynyt. Yksityiset ostavat hautatervaa myös veneiden tervaukseen.
EU:lta odotetaan poikkeuslupaa
Tervan käyttöä ohjeistetaan EU:ssa niin sanotulla biosididirektiivillä. Se koskee paitsi puunsuoja-aineita myös torjunta-, desinfiointi- ja kiinnittymisenestoaineita.
Suomi on hakenut tervalle oikeutta poikkeuskäyttöön. Ylitarkastaja Eeva Nurmi Suomen ympäristökeskuksesta arvioi, että poikkeusesitys ehtii EU-komission käsittelyyn syyskuun toisella viikolla. "Ei ole syytä epäillä, että kukaan äänestäisi esitystä vastaan", Nurmi ennakoi.
Jos ja kun lupa tervan käyttöön EU:lta heltiää, aineen käyttö rajoitetaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. Käytännössä tämä merkitsee, että kirkkojen paanukattoja tai vanhoja hirsirakennuksia saa edelleenkin tervata, mutta uutta leikkimökkiä ei. Poikkeuslupa sisällyttää myös puuveneet tärkeiksi kulttuurikohteiksi.
Myös tervanpolttajien ilmoitusmenettelyä uudistetaan. Valmista mallia tervan käytön kontrolloimiseen ei ole, mutta alustavasti tervan tuottajan tulee tehdä ympäristöviranomaisille ilmoitus, mistä hänen tuottamaansa hautatervaa voi ostaa.
"Tämä ei tarkoita, että terva kokonaan häviäisi rautakauppojen valikoimista. Käyttörajoitukset koskevat ehtaa hautatervaa. Sellainen maali, jossa terva on yhtenä aineosana, on jatkossakin sallittu", Eeva Nurmi tarkentaa.
Tervanpolttaja Ari Westersundin mielestä tervan valmistajien ilmoitusvelvollisuus on hyvästä. Hän toivoo, että valmistajien tarkempi syyni lisäisi myös tervatietoa ja -koulutusta.
Myös muut EU-jäsenmaat hakevat kansallisten käytäntöjen perusteella lupaa poikkeusmenettelyihin. Nurmi kertoo, että esimerkiksi britit haluavat jatkossakin käyttää strykniiniä myyrien myrkyttämiseen ja otsonikatoa aiheuttavaa metyylibromidia rottien hävittämiseksi lentokoneista.