Vihreiden kansanedustaja Heidi Hautala odottaa, että Suomen valtiojohto ottaa puutullien ja muiden käytännön kysymysten rinnalla myös Venäjän oppositiopuolueiden ja kansalaisjärjestöjen aseman ja toimintamahdollisuuden esille, kun Venäjän pääministeri Mihail Fradkov tiistaina vierailee Suomessa. Fradkov tapaa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja presidentti Tarja Halosen.
"Toivon, että Fradkovin vierailun aikana myös huoli tulevien vaalien vapaudesta sekä opposition sekä kansalaisjärjestöjen toimintavapaudesta tuodaan keskusteluissa esille", Hautala sanoo Kalevalle.
Hänen mukaansa voidaan aiheellisesti kysyä, kuinka vapaa tulevat duuman vaalit joulukuussa ja presidentin vaalit ensi vuoden maaliskuussa Venäjällä ovat, jos oppositiolla ei ole "mitään mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin ja ilmaista mielipiteitään."
Neuvoja tai ohjeita asian esille nostamistavasta Hautala ei Haloselle ja Vanhaselle anna.
"En lähde tässä neuvomaan, miten asia on otettava esille. Minusta on tärkeää, ettei näitä kysymyksiä jätetä kokonaan huomioimatta", Hautala sanoo Kalevalle.
"Niin kauan kuin Venäjällä ei ole vakaata demokratiaa voidaan aina odottaa yllätyksiä. On Suomen ja koko EU:n omienkin etujen mukaista yrittää tukea Venäjän demokraattista oppositiota. Yhdelläkään EU:n jäsenmaalla ei pitäisi olla mitään estoja osoittaa jotenkin myötätuntoa ja tukea Venäjän demokraattista oppositiota kohtaan. Tämä ei mikään tabu ole", Hautala toteaa.
Demokratiaa kuuluu myös arvostelu
Heidi Hautala korostaa, että jokaiseen demokratiaan kuuluu se, että on erilaisia mielipiteitä. "Mikään demokratia ei voi toimia ellei siinä ole kriittistä kansalaisyhteiskuntaa ja oppositiota", Hautala korostaa.
"Jos Venäjällä ryhtyy poliittiseen toimintaa, joka on poikkipuolista presidentti Vladimir Putinin politiikkaa kohtaan, vastatoimet ovat aika huimia. Ne eivät kuulu demokratiaan. Kaikki mistä voi muodostua poliittista oppositiota tai jonkinlaista kriittistä ääntä tukahdutetaan tosi voimakkain keinoin. Voi melkein sanoa keinoja kaihtamatta", Hautala sanoo.
Hän lisää olevansa eniten huolestunut siitä, että kansalaisyhteiskunnan vapaus on erittäin vahvasti rajoitettu. "Tämä vaatii koko EU-tasolla aika määrätietoista politiikkaa."
Hautala kiittelee Saksan liittokansleri Angela Merkeliä siitä, että tämä viikko ennen EU:n ja Venäjän huippukokousta teki Putinille selväksi, että kriittisetkin mielenilmaisut pitää sallia.
Merkel on muutenkin Saksan puheenjohtajakaudella toiminut Hautalan mielestä linjakkaasti. Saksan jälkeen EU:n johtoon astuu Portugal.
"Sen puheenjohtajuus osuu Venäjän kannalta aika kriittiseen aikaan. Voi olla, että sisäpoliittinen kiehunta Venäjällä kasvaa ja se näkyy suhteessa EU:hun. Portugal on Venäjästä aika kaukana, joten riittääkö sillä ymmärrystä käsitellä tilannetta", Hautalaa empii.
Pahempaa voi olla edessä?
Suomesta tulee Etyjin puheenjohtajamaa vuonna 2008. Venäjän vaalien ja demokratian valvonta voi tuoda näin Suomelle pulmia. "Tämänkin vuoksi Suomen johdon kannattaisi osoittaa nyt selkeää tuenilmausta Venäjän oppositiolle ja miettiä kysymystä tulevien vaalien vapaudesta", Hautala toteaa.
Vuosi sitten Hautala arvosteli eduskunnan satavuotisjuhlissa Venäjän demokratian tilaa. Hän sai silloiselta puhemieheltä Paavo Lipposelta (sd.) haukut, mutta Venäjän duumalta vierailukutsun. Hautala kävikin Moskovassa viime vuoden lopulla.
Venäjän ja lännen kiristyneissä väleissä ja Viron patsaskiistassa Hautala näkee ennen muuta Venäjän sisäpoliittisia syitä: Venäjän johto haluaa turvata nykylinjan jatkumisen.
"Uskon, että tämäntyyppistä tullaan näkemään ainakin niin kauan kuin Venäjän vallanvaihdos on auki. Yllätyksiä voidaan odottaa niin kauan kun Venäjällä ei ole vakaata demokratiaa.
Hautala ennustaa, että EU:ssa tullaan "varmasti hätkähtämään" vielä muutaman kerran menettelyjä, joihin Venäjän nykyjohto turvautuu osoittaakseen, että Venäjällä tarvitaan vahva ja autoritäärinen johto jatkossakin.