Vihreän liiton perustajäseniin kuuluvan, puolueen entisen puheenjohtajan ja presidenttiehdokkaan Heidi Hautalan halu palata europarlamentista Suomeen on monella tavalla ymmärrettävää. Viime aikojen tapahtumien jälkeen on kuitenkin samaan hengenvetoon pakko todeta, että ilmeisesti Hautala laski osittain väärin päättäessään vaihtaa EU-parlamentin eduskuntaan.
Hautala oli tulossa tekemään uutta näkyvää uraa kotimaassa. Hän menestyikin maaliskuun eduskuntavaaleissa erittäin hyvin, keräsi kahta ääntä vaille 11 000 ääntä Uudeltamaalta.
Nyt vihreiden vahva vaikuttaja onkin jotenkin hukassa. Hautalasta tuli rivikansanedustaja. Kaiken kukkuraksi hän istuu oppositiorivissä. Vaikuta siinä sitten näyttävästi!
Maalisvaalien aikaan kuiskittiin monelta taholta, miten Hautala teki paluun kotimaan politiikkaan ministerisalkku tähtäimessään. Arveltiin ja uskottiin, että vihreistä puheenjohtaja Osmo Soininvaara ja Hautala muodostavat todennäköisimmän ministerikaksikon.
Vihreille tuli vaalivoittoa, mutta ei yhtään salkkua.
Hallituksen muodostanut keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki heitti vihreät sen kummemmin heidän kanssaan keskustelematta oppositioon. Tämä oli vihreille tosi kova paikka. Edelleen he jaksavat puhua siitä, että 12 vuoteen puoluetta ei ole kohdeltu yhtä tylysti hallitusneuvotteluissa kuin mitä Jäätteenmäki teki.
Pettymys oli sitäkin suurempi, sillä Jäätteenmäki oli sijaisjohtajana ollessaan kosiskellut julkisesti vihreitä yhteistyöhön. Sen jälkeenkin yhteyttä on pidetty tiiviisti. Vaaleissa keskusta ja vihreät olivat Pohjois-Karjalassa vaaliliitossakin. Kaiken piti tätäkin taustaa ajatellen näyttää selvältä ja auvoiselta. Mutta raaka valtapeli pisti vihreät oppositioon.
Henkilökohtaisesti Hautala koki toisen takaiskun viime viikonvaihteessa Vantaalla pidetyssä vihreiden puoluekokouksessa. Yritys palata puolueen johtopaikalle epäonnistui. Hautala hävisi jatkopestiä puoluevaltuustoon johtoon hakeneelle jyväskyläläiselle koulukuraattori Tuija Mäkiselle.
Ensin Hautala ei edes ollut kovin innostunut kuiskutuksille, että hänen pitää asettua haastamaan puoluevaltuuston puheenjohtaja. Suostuttelijat jatkoivat taivuttelua. He osasivat ylipuhua. Lopulta Hautala otti haasteen vastaan - innoissaan.
Äänestystulos oli nolo Hautalan kannalta. Hän hävisi paikan selvin numeroin. Tosin vaalissa ei mitattu nimenomaisesti Hautalan omaa suosiota vihreiden joukossa. Aivan varmasti hän nauttii suurta arvostusta omissa joukoissaan, kuten laajemminkin. Hautala tiedetään asiat hallitsevaksi sitkeäksi puurtajaksi, joka on saanut tulosta aikaan myös europarlamentissa.
Vaalissa asetelma oli ennen kaikkea maakunnan aktiivivihreät vastaan pääkaupunkiseudun ammattipoliitikot. Toinen ratkaiseva tekijä oli se, että kenttäväki ei halunnut kaiken vallan keskittyvän eduskuntaryhmän jäsenille. Yhden varapuheenjohtajapaikan otti loppumetreillä kisaan lähtenyt kansanedustaja Anne Sinnemäki.
Nyt vihreillä olisi suorastaan huutava tarve siihen, että Hautalan kokemus ja asiantuntemus olisi käytössä ensi vuoden europarlamenttivaaleissa. Niistähän tulee jo lähtöasetelmiltaan puolueille entistä vaikeammat. Nykyisen 16 euroedustajan sijasta Suomesta valitaan seuraavaan EU-parlamenttiin 14 edustajaa. Tämä tietää kovenevaa kisaa.
Toiseksi jokaisen puolueen on pärjätäkseen pakko asettaa jossain mitassa valtakunnallisesti tunnettuja ehdokkaita. Juuri tässä vihreillä tulee ehkä eniten ongelmia. Hautalan tilalle Eurooppaan mennyt eläinten ystävänä tunnettu kirjailija Uma Aaltonen ei omaa lähes tulkoonkaan samaa vetovoimaa. Vihreiden toinen euroedustaja on asianajaja Matti Wuori. Hän kertoo olevansa valmis jatkamaan.
Vihreät asettavat puoluesihteeri Ari Heikkisen mukaan tavoitteeksi kahden paikan säilyttämisen. Se tulee olemaan näillä eväillä kiven takana. Todennäköisesti kukaan nykyisistä kansanedustajista ei ole innokas vaihtamaan kesken kaiken europarlamenttiin. Vaikka Hautalan omassa mielessä ehkä käväisisi katumusajatus, ei uskottavuuden kannalta ole vakuuttavaa, että hän nyt ilmoittaisikin haluavansa takaisin Eurooppaan. Se paljastaisi liian karusti, että se, mitä kotimaassa nyt käteen jäikin, on liian vähän.
Vihreiden ehdokasasettelua tukaloittaa myös se, että valtakunnallisesti tunnetut nimet keskittyvät etelään. Vaaleissa olisi kuitenkin hyvä, että toinen kellokas olisi maakunnan Suomesta.
Puheenjohtaja Soininvaara heitti ilmaan kaarinalaisen Ville "Saulin veljenpoika" Niinistön nimen, mutta hän ei onnistunut pääsemään nyt puolueen varapuheenjohtajaksikaan.
Vihreät noudattavat ainoa puolueena Suomessa johtopaikoillaan rotaatiota. Puoluekokous hyväksyi sääntömuutoksen, joka antaa Soininvaaralle halutessaan mahdollisuuden vielä kolmanteen kauteen.
Vihreistä vakuutellaan, että Soininvaara ei toki ole puolueelle korvaamaton. Neljän vuoden ehdotonta sääntöä pidettiin liian jäykkänä, koska puheenjohtajaa jouduttiin vaihtamaan jopa eduskuntavaalien alla.
Tästä huolimatta Hautalan tie huipulle tälläkin suunnalla näyttää tukkoiselta. Sitä paitsi yhden kauden varapuheenjohtaja istunut tamperelainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Rosa Meriläinen on jo ehtinyt iloita Sinnemäen noususta. Riemunsa lomassa hän tuli paljastaneeksi, että on olemassa vitsimielessä perustettu yhdistys Tulevat puheenjohtajat.
Siihen kuuluvat Meriläinen, Sinnemäki, joka tunnetaan myös takavuosien Ultra Bra -yhtyeen sanoittajana sekä Otto Lehtipuu. Joukosta Sinnemäki oli ainoa, olla ei ollut kokemusta puheenjohtajistosta. Nyt sekin puute korjaantui.
Sitä paitsi monesta vitsinä ilmaan heitetystä ajatuksesta on tullut tottakin.