Haus­kuut­ta ja huu­mo­rin­ta­jua voi ope­tel­la – haus­kim­pia ovat arkiset kom­mel­luk­set

Voiko hauskaksi opetella, vai onko huumorintaju synnynnäinen ominaisuus, ihmissuhdekouluttaja Karla Nieminen?

Hassuttelu saa hymyn huulillw.
Hassuttelu saa hymyn huulillw.
Kuva: Pekka Aho

Voiko hauskaksi opetella, vai onko huumorintaju synnynnäinen ominaisuus, ihmissuhdekouluttaja Karla Nieminen?

– Mieti ensin, miksi haluat olla hauska. Hauskat ihmiset eivät ole erityisen pidettyjä tai suosittuja. Hauska ihminen on usein rasittava, kun hän laskee leikkiä kaikesta ja vie paljon huomiota. Ihmiset pitävät ennemmin ystävällisistä ja heistä kiinnostuneista ihmisistä.

– Hauskuutta ja huumorintajua voi kyllä opetella. Huomaa, kun ihmiset lähtevät hassuttelemaan puhumalla jotain ihan turhaa tai palturia, ja lähde sitten mukaan.

– Jos haluaa kertoa enemmän hauskoja juttuja, niitä kannattaa kokeilla heittää usein ja myös itselle uusilla tavoilla. Voi estotta ottaa mallia ihailemistaan tyypeistä. Niin löytää itselleen toimivan huumorin, ja joskus joku yritys monesta osuu maaliin.

Millaiset vitsit toimivat?

– Vitsit toimivat yleensä vain kirjoissa. Normaalissa elämässä hauskimpia ovat arkiset kommellukset, joihin voi samaistua. Hyväntuulisen jutun voi kokeilla kertoa eteenpäin. Tai jos itselle sattuu jotain hassua, sen voi painaa mieleen ja hyödyntää lähipäivien keskusteluissa. Yleensä lyhyt juttu toimii paremmin kuin pitkä taustatarina ja jaarittelu.

– Parhaat tarinankertojat saavat hauskaa kerrottavaa vaikka perunan kuorimisesta. Tosin ei kaikkien pidä olla vitsiniekkoja tai jutunkertojia.

– Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaista oma elämä on. Kun säännöllisesti tutustuu uusiin ihmisiin, löytyy jatkuvasti kerrottavaa. Keskustelun voi avata vaikka sukujuhlissa tädin kaverille tai työpaikalla vieraalle kollegalle. Kerran pari kuussa olisi hyvä yllättää itsensä ja pitää aivot virkeänä kokeilemalla uutta.

Ilmoita asiavirheestä