Epämieluisaa mielipidekyselyn tulosta kommentoiva poliitikko tokaisee, että vasta vaalit ovat paras gallup. Vähän samaan tapaan pitää todeta tänä iltana odotettavissa olevasta jännitysnäytelmästä Haukiputaalla, kun 43 valtuutettua sanoo - ainakin tällä erää - viimeisen sanansa kuntaliitoksesta.
Etukäteen puristettujen kantojen perusteella tilanne oli perjantaina 21-21, kun yksi ei suostunut sanomaan mielipidettään.
Tunnelmat ovat tosin sen verran herkät ja tulenarat, että useampikin valtuutettu on voinut muuttaa kantaansa aivan viime metreillä. Tuoreetkaan mielipidekyselyt eivät ehkä pidä tositilanteessa paikkaansa. Tilanne on kutkuttava, niin tasatilanteessa mennään. Toisin on Yli-Iissä, jossa tulosta pidetään jo selvänä: kuntaliitos voittaa.
Vedonlyöntienlomassa Haukiputaalla on käyty kiivasta sanasotaa siitä, millä perusteella päätöstä tehdään. Valmiin tiedotuslehden julkaisematta jättämiseen liittyneet tapahtumat, kiivas kunnanhallituksen kokous ja itsenäisen kunnan talousennusteista kimmonnut kritiikki kertovat omaa kieltään tunnelman tiivistymisestä.
Samaan aikaan Oulu varoo visusti sekaantumasta asiaan. Haukiputaalaiset saavat nyt pyristellä visioistaan selville vesille ihan omin avuin ja tehdä esityksensä, niin kuin parhaaksi katsovat. Ilmeisesti osaksi tästä syystä edes Oulun kaupunginhallitus ei tänään saa asiasta selviä päätösesityksiä, vaan ne esitellään vasta kokouksessa.
Kävipä Haukiputaalla niin tai näin, suhteet halutaan säilyttää. Seudulla muhii nyt yhteisen Oulun kannalta muitakin mielenkiintoisia virityksiä, vaikka seutuyhteistyö sinänsä ei niin kovassa kurssissa tunnu olevankaan.
Toimitukseensoitti nuori mies, joka oli muuttanut viisi vuotta sitten Oulusta Haukiputaalle. Hän viihtyi Haukiputaalla oikein hyvin, mutta yhtä asiaa hän ihmetteli. Soittajan mukaan syntyperäiset haukiputaalaiset ovat "omineet" kunnan ja pitävät sitä yksinoikeutenaan. "Ei kai näin voi olla. Miettikää, mikä on kunnan perimmäinen tarkoitus."
Soittaja ei ruvennut tarkemmin selittelemään, mitä tarkoitti kunnallisella yksinoikeudella. Selitystä ei kuitenkaan tarvitse kaukaa hakea. Haukipudas ei ole poikkeus, tilanne on sama muissakin maaseutukunnissa.
Jokaisella Haukiputaan valtuutetulla on omat syynsä olla jotakin tiettyä mieltä. Yhtenä, eikä varmasti vähäisimpänä, pinnan alla vaikuttavana tekijänä on maanomistus ja siihen liittyvät monimutkaiset taloudelliset kytkökset.
Moni maanomistaja kokee kuntaliitoksen Ouluun uhkaksi. Pienessä kunnassa poikkeuslupa heltiää tutulle miehelle - tai naiselle - helpommin kuin suuressa kaupungissa, jossa kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti, joskin maanomistajan kannalta kenties tylysti. Kaupungin korvaukset tonttimaastakaan eivät todennäköisesti tyydyttäisi, kuten on Oulujoen rannoilla jo nähty ja kuultu.
Naimakauppojen seurauksena omistuksia on ristiin rastiin, eivätkä välttämättä edes päättäjät tiedä toistensa taustoja. Mutkien kautta takana saattaa olla suuria sukuja ja valtavia maaomaisuuksia.
Siinä ovat sitten vaakakupissa vastakkain yksittäinen kuntalainen ja laajat historialliset taustat, iänkaikkinen maanomistus.
Toinenkin yhteinen kuntaliitoksen vastainen tekijä löytyy: niin sanotut Rauhanyhdistystä lähellä olevat tahot. Vaikka jonkin verran vastakaikua löytyy Oulustakin, yhtä suurta valtaa kaupungissa ei saa.
Entä miten vaikuttavat haukiputaalaisten mielipiteisiin Kiimingissä, Muhoksella ja Oulunsalossa viime viikkoina virinnyt kiinnostus monikuntaliitokseen Oulun kanssa? Tänään se nähdään.
liisa.laine@kaleva.fi