Haukiputaan talous on kääntymässä parempaan suuntaan, mutta käänne on vielä hidas, ja talouden oikaisu vaatii paljon toimenpiteitä, kiteyttää Suomen Kuntaliiton kuntatalousosaston johtaja Martti Kallio analyysinsä Haukiputaan kunnan taloudesta. Talouskriisi on puhuttanut kuntalaisia, kun kunta neuvottelee Oulun kanssa kuntaliitoksesta ja kunnanjohtaja Pasi Vallivaarakin erosi.
Alustavien viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan kunta on ryömimässä kuilun pohjalta ylöspäin. Tulos kääntyi ylijäämälle 1,6 miljoonaa euroa, ja vuosikate nousi plussalle reilut 5,5 miljoonaa.
"Tulos on noussut huippuhuonosta tyydyttävään", Kallio arvioi. "Vuosikate on vieläkin riittämätön, mutta suunta on hyvä. Käytettävissä olevien vähäisten tietojen perusteella on vaikea päätellä, ovatko kyseessä pysyvät säästöratkaisut vai tilapäiset tekijät. Esimerkiksi vuoden 2006 palkkamenojen kasvun hidastuminen voi johtua joko säästöpäätöksistä tai ostopalvelujen lisääntymisestä", hän jatkaa.
Alustavia johtopäätöksiä
Kalliosta on tärkeintä, että kunta saisi pidettyä luonnollisen tulonsa, vuosikatteensa jatkossa pysyvästi reilusti suurempana kuin mitä kunta investoi. "Vain siten velkaantuminen saadaan katkaistua."
Hänen käytettävissään oli Kuntaliittoon kerätyt kymmenen vuoden tiedot keskeisistä tunnusluvuista sekä alustava tieto viime vuoden tilinpäätöksen eräistä luvuista.
Viime vuoden hyvästä tilinpäätöksestä voidaan tehdä vasta alustavia johtopäätöksiä. Niiden mukaan hyvä tulos ei johdu menojen supistuksista, koska toiminnan menot kasvoivat 3,5 miljoonaa (4,8 prosenttia). Tämä vastaa suunnilleen inflaatiota, kun otetaan huomioon, että haukiputaalaisten määrä kasvoi. Tulot sen sijaan lisääntyivät mellevästi, koska viime vuoden veropotti kasvoi neljällä miljoonalla ja valtionosuudet 2,4 miljoonalla.
Kallio teroittaa, että kunnan taloudelle oli elintärkeää, että putaalaisten kunnallisvero nousi vuoden 2006 alusta 19,5 prosenttiin pitkäaikaisesta 18,5 prosentista. Lisäveroista kertyy kunnan kirstuun vuodessa reilut kaksi miljoonaa, eli reilusti yli viime vuoden ylijäämän. Kuluvan vuoden alusta veroprosentti nousi hilkulla 19,75:een.
Menojen suunta on ollut sama jo kauan. Esimerkiksi toissa vuonna kunnan toimintamenot kasvoivat 5,5 prosenttia, vuonna 2005 4,5 prosenttia ja vuonna 2004 peräti 8,5 prosenttia. "Pitkällä tähtäimellä nousu on varsin kohtuullinen, kun otetaan huomioon kunnan väkimäärän kasvu. Mutta mitään radikaalia supistusta ei ole havaittavissa", Kallio arvioi.
Toissa vuonna Haukiputaan tulos nousi parin aikaisemman vuoden kuilusta nollaan. Tähän avittivat osittain tutut syyt: veroprosentin nousu, valtion hulppea köyhien kuntien apu - harkinnanvarainen rahoitusavustus - sekä maanmyyntitulot.
2004 oli heikoin vuosi
Kuilun pohjalla vuonna 2004 kertyi alijäämää ennätysmäiset 8,2 miljoonaa euroa. Kunta ei ole pystynyt sopeuttamaan toimintojaan yhteisöveromenetyksiin, jotka johtuivat siitä, että Nokia myi Haukiputaan tehtaansa Sanmina SCI:lle vuonna 2001. Parhaana vuonna kännykkäjätti maksoi yhteisöveroja kunnalle jopa seitsemän miljoonaa euroa.
Kallio pitää huolestuttavana kunnan velkamäärän kasvua ja korkoriskiä suurena. Kunnan laina on nelinkertaistunut muutaman vuoden aikana. Ongelma on myös kattamattomat vanhat alijäämät, joita on kertynyt huonoina vuosina reilut kymmenen miljoonaa.
"Toivottavasti viime vuoden suunta jatkuu. Mutta se edellyttää, että vuosikate ja investoinnit saadaan pysymään kohtuullisina", hän toivoo.
Kallio ei suostu tarkemmin arvioimaan kunnan talouden jatkoa. "Se riippuu liian monista asioista."