Oulun yliopiston arkeologit tutkivat Haukiputaan kirkon muumioiden kuntoa ja kartoittavat kirkkohaudan millimetrin tarkkuudella, kertoo tutkijatohtori, dosentti Juho-Antti Junno Oulun yliopiston anatomian laitokselta.
”Muumiot ovat arvokkaita jäänteitä menneisyydestä. Jos vaurioita aiheuttamatta voimme tutkia muumioita, se antaa äärettömän suuren potentiaalin tutkia erityisesti Suomen ja Pohjois-Suomen menneisyyttä ja auttaa meitä säilyttämään muumioita jälkipolville”, Junno selvittää.
Tutkimusryhmä ottaa näytteitä arkkujen sisältä löytyvistä tekstiileistä ja kasvijäännöksistä. Joistakin hautauksista otetaan näytteitä myös molekyyli- ja isotooppianalyysiä varten.
”Päähuomio kartoittamisessa on tutkia muumioiden tämänhetkinen tila, selvittää kirkkovainajien tulevaisuutta ja kartoittaa vuonna 1996 tehdyn inventaarion sekä 2009 tehdyn kirkkoremontin jälkeiset muutokset”, Junno kertoo.
Aikaisempaa tietoa ja kulttuuriperintöä kirkkohaudoista on kerätty Keminmaan ja Kempeleen kirkoista. Nyt saatua tietoa verrataan aikaisemmin kerättyyn tietoon, kertoo tutkimusvastaava, tohtori Titta Kallio-Seppä Oulun yliopistosta.
Edellisessä kartoituksessa hautoja ja hautakammioita paikallistettiin kartalle muun muassa koputtelemalla Haukiputaan kirkon lattialautoja. Tiistaina lattian alle asennettiin 3D-skanneri. Se kuvaa ja tekee täydellisen kartoituksen kirkkohaudasta millimetrin tarkkuudella.
Haukiputaan kirkon lattian alle on haudattu reilu kaksi sataa vainajaa, miehiä, naisia ja lapsia. Merkintöjä hautaamisesta on jo vanhan kirkon ajalta 1640-luvulta. Uusi ristikirkko rakennettiin vanhan pitkäkirkon ympärille 1762.
Katso kuvagalleria.