Kuten niin monissa muissakin kunnissa myös Haukiputaalla keskustaa on kehitetty enemmän tai vähemmän palasina. Haukiputaalla riesana ovat olleet äärettömän sekavat maanomistusolot, joitten takia keskustaan on saatu kunnalle maata vain kynnen kokoinen pala kerrallaan, kuten kunnanjohtaja Heikki Seppälä tilannetta kuvaa.
Nyt maakauppoja on huhkittu urakalla ja Kirkonkylän väkimääräkin kasvanut 6000:een, joten paineita keskustan kehittämiseen on entistä enemmän. Vanha 90-luvulla tehty ja toteutukseltaan keskeneräiseksi jäänyt kaava ei enää kaksikerroksisine ratkaisuineen riittänyt. Laadittiin uusi pikapuoliin nähtäville tuleva kaava. Siinä kirkon seutua, kunnantalon ympäristöä, Revontien vartta ja muuta keskustaa on katsottu kokonaisuutena ja vedetty kipukohtia yhteen.
”Aika näyttää, onnistutaanko tätä nytkään vahvistamaan yhtenä palasena”, huomauttaa keskustan käyttösuunnitelman laatinut arkkitehti Pekka Lukkaroinen.
Uudessa kaavassa keskustaan on kaavoitettu nelikerroksisia kerrostaloja, kun aiemmin Haukiputaalla on ollut vain korkeintaan kolmikerroksisia. Keskon markettia varten on varattu tontti ydinkeskustasta. Se on lähellä pari vuotta sitten valmistunutta liikerakennusta, jossa sijaitsevat Alko, Valintatalo ja Osuuspankki. Kaavassa puututaan myös kunnantalon edustan yksisuuntaiseen liikennöintiin, josta kaavallisen keskeneräisyyden takia on aiheutunut liikenneongelmia museon ympäristöon. Tupsulan vanhat rivitalot alkavat olla jo aikansa eläneitä. Niitä kaavassa on terästetty muuttamalla ne kaksi-kolmikerroksisiksi kerrostaloiksi.
Ihan viime vaiheessa kaava-aluetta vielä hieman laajennettiin, jotta saatiin mukaan muutamien yksityisten maanomistajien toiveet tonttiensa nykyaikaistamisesta.
Keskusta osissa
Lukkaroisen mielestä Haukiputaan keskustalle on ollut leimallista tietty hajanaisuus, joka on johtunut osaksi maantieteellisistä seikoista. Keskustaa jakaa joen lisäksi Haukiputaantie (entinen nelostie) ja siinä on tavallaan neljä eri osaa. ”Joki antaa luonnollisesti myös mahdollisuuksia, kunhan keskustan tyhjät aukkopaikat saadaan rakennettua ja jos ne vielä onnistutaan toteuttamaan yhtenäisellä tavalla.”
Lukkaroinen toivookin, että jos keskustaan tulee eri suunnittelijoiden toteuttamia kohteita, niissä olisi kuitenkin tietty punainen lanka. Vanhan kaavan yhteydessä laadittiin myös tarkat rakentamisohjeet, joita tosin ei toteutuksen keskeneräisyyden vuoksi päästy soveltamaan. Ohjeet olisi ehkä syytä päivittää uudelleen, arvelee Lukkaroinen. ”Uskoisin, että vanhan kaavan punatiililinja olisi edelleenkin hyvä.”
Haukiputaan keskustassa on paljon tyhjää tilaa, jopa metsää. Lukkaroisen mielestä jo se, että aukot saadaan rakennettua, parantaa ilmettä kummasti. Varsinkin Revontien varsi on jäänyt rikkonaiseksi. Lukkaroisen arkkitehtitoimisto voitti 1980-luvun puolivälissä käydyn kehittämiskilpailun ja voittotyön kantavana ideana oli Revontien varren muuttaminen kauppakaduksi. Ajatus kaatui maanomistajan vastustukseen.
”Jospa nyt saataisiin sellainen ratkaisu, että vihdoinkin voitaisiin koko se keskeinen alue rakentaa yhtenäisen idean mukaan.”
Myös torille on kaavassa etsitty uusi paikka. Hieman vaatimattomasti Haukitorin parkkipaikalla sijaitseva tori on ehkä hyvä myyntipaikka, mutta ei muuten mikään torimainen kokoontumisaukio. Nyt torilla olisi paikka Rannantien ja Kirkkotien risteyksessä eli edelleenkin melko lähellä parkkipaikkaa. Vaihtoehtoina tutkittiin kunnantalon läheisyyttä tai rantatoria.
Kaavassa on osoitettu kohtuullisen paljon uutta liiketilaa, vaikka entisiäkin liiketiloja on tyhjillään. Lukkaroinen myöntää, että se voi tuottaa ongelmia kaavan toteutumiselle. ”On aina arvoitus, kuinka paljon kysyntää löytyy. Uskon kuitenkin, että jos Kesko nyt toteuttaa oman liiketalonsa, se lisää haukiputaalaisten asiointia omalla paikkakunnalla ja kasvattaa muidenkin liiketilojen kysyntää.”
Ainakaan toistaiseksi kuntalaiset eivät ole karsastaneet nelikerroksisia kerrostaloja. Päinvastoin, Seppälän mukaan ne ovat lähteneet tarpeesta. ”Eläkeläiset, vanhemmat ihmiset ja muutkin ovat sitä mieltä, että muuttavat mieluummin kerrostaloon omille kotinurkille kuin kaupunkiin. Aiemmin tällaisia asuntoja ei ole ollut tarjolla, eikä ole ollut muuta mahdollisuutta kuin muuttaa kaupunkiin.”
Keskustan ilmettä parantaa myös vanhan Sampopankin talon tulossa oleva remontti. Nykyisellään rakennus on Seppälän mielestä lähinnä sekasikiö. ”Myös suunnitelma Kiinan muuria muistuttavan vanhan Valintatalon muuttamisesta teatteriksi parantaisi toteutuessaan kuntakuvaa. ”
Parhaillaan tehdään myös Kirkonkylän osayleiskaavaa, jossa tutkitaan asumisen laajenemissuunnat ja liikenneväylät. Työ etenee yhdessä seudullisen yleiskaavan kanssa.
Aiheesta on ollut ja tulee vielä kunnan järjestämiä yleisötilaisuuksia. Tänä iltana asialla ovat vihreät, jotka järjestävät oman kuntakävelynsä alkaen kunnantalon edestä kello 17.