R-Instruments Oy:n Haukiputaan sokkeloisessa pääkonttorissa on avarampi tila, joka kaikesta päätellen on tarkoitettu testaukseen. Siellä on yksinkertaiselta näyttävä teräksinen kaappi, johon on kytketty tietokone ja sivulla on suuri näyttöruutu, joka näyttää joukon pisteitä sekä niistä selkeästi erottuvan erilaisen pisteen. Toimitusjohtaja Mikael Kurth esittelee ilmeisen ylpeänä röntgentekniikkaan perustuvaa testausjärjestelmää, joka on tarkoitettu elintarviketeollisuudelle.
Se poimii linjalta kaikki tuotteet, jotka eivät ole menneet niin sanottuun speksiin, ohjaa ne hylkääjään, joka sylkäisee paketin ulos. Kaikkiaan 15 tällaista kaappia on lähdössä Etelä-Koreaan. Siellä viranomaiset ovat antaneet määräyksen, että kaikki linjat pitää olla varustettuna tällaisilla testausjärjestelmillä. Lopullisena kohteena on tässä tapauksessa tehdas, joka tuottaa 600 miljoonaa pakettia nuudelia vuodessa.
Linja pyörii Kurthin mukaan 1,5 metriä sekunnissa. Testiesineenä on nuudelipussi, johon on virheeksi pantu yksi prikka, se selvästi erottuva piste. Nuudeli on aasialaista pastaa ja tekniikka on menossa miljardin dollarin liikevaihtoon yltävän elintarvikejätin tytäryhtiölle, joka toteuttaa kokonaisia tehtaita ja tuotantojärjestelmiä elintarviketeollisuudelle koko Aasiassa. Emokonserni pystyy tuottamaan saman verran elintarvikeita kuin koko Etelä-Korea kuluttaa päivässä.
"Me olemme siirtäneet teknologiaa ja kouluttaneet järjestelmää heidän omille asiakkailleen", Kurth kertoo.
Kurthin mukaan näiden valmistuksessa työllistävä vaikutus heidän omille alihankkijoilleen on merkittävä. Suomen tehtaissa tällaisia järjestelmiä ei tiettävästi vielä ole, ja koko maailmassakin vain viisi yritystä tekee samantyyppisiä laitteita.
"Toisaalta (korealainen) talo on kysynyt, mitä muuta tekniikkaa me voisimme tarjota heille Suomesta", Kurth tähdentää ja sanoo tällaisen yhteyden tarjoavan mahdollisuuden suomalaiselle teknologialle.
Kurth korostaa, että tällainen testaustekniikka soveltuu linjoille, joissa on suuret volyymit. Nurmon Atrialla on hänen mukaansa 64 linjaa. Kuvaavaa kuitenkin on, että esimerkiksi Saarioisten maksalaatikkoa kuljettava linja juoksee 30 senttimetriä sekunnissa kolmella eri linjalla.
Samassa tilassa yrityksen teknologiavastaava Heino Keränen värkkää yhden apparaatin kimpussa ja esittelee auliisti sen toimintaa. Tämä on yritykselle tyypillinen mittauslaite, nyt testataan paperin laatua.
Kauko-idässä riehuva sars-epidemia hipaisee myös haukiputaalaisen SR-Instruments Oy:n henkilöstöä. Yhtiön edusmies on ollut Etelä-Koreassa jo seitsemän viikkoa asiakkaalla, maailman toiseksi suurimmassa teräsyhtiössä opastamassa uuden tekniikan käyttöön. Toistaiseksi hälyttävät tautitiedot ovat koskeneet Hongkongia.
"Me ollaan aina perustettu omaan osaamiseen ja teknologiaan, joka on maailmaa ajatellen aika kapea alue, mutta siinä on pitäydytty", pohtii toimitusjohtaja Mikael Kurth yhtiön neuvotteluhuoneessa rauhalliseen tyyliin.
"Näinä aikoina ei tarvitse niin paljoa miettiä, mitä muut tekevät, vaan keskittyä omaan."
Omaan teknologiaan ja tuotteisiin luottava yritys ei ole riippuvainen it-teollisuudesta, jonka suunnalta tulee lähes päivittäin yt-etuliitteellä varustettuja tietoja. Kunnalle asialla sen sijaan on merkitystä; sieltä löytyy paljon yrityksiä, joiden menestys on sidottu telesektorin pärjäämiseen.
"Meidän valopilkut ovat käytännössä jo hyvinkin pitkälle vietyjä asiakassuhteita. Sellaisia, joilla on halua, kykyä ja resursseja panostaa meidän tekniikkaan."
Yritys on vielä nuori omalla toimialallaan. Kurthin mukaan teknologia tai sen hyvyys riittää kasvattamaan yhtiön volyymia vielä useita vuosia eteen päin. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 40 prosenttia ja tänä vuonna tavoitellaan kahden miljoonan euron tasoa.
SR-Instruments Oy:llä on kaksi tuotelinjaa, jotka molemmat liittyvät prosessiteollisuuteen, tuotannon ohjaukseen sekä laadun valvontaan. Tuotteet on kehitetty omassa talossa omalla osaamisella. Kurthin mukaan tähän on tultu kehitystyön ja jalostuksen kautta.
"Meillä on tänä päivänä ihan maailman edistyksellisimpiä ratkaisuja niissä mittauksissa, mitä meidän järjestelmämme tekevät prosesseista."
Täsmällisemmin sanottuna yhtiön järjestelmät perustuvat valonmittaustekniikkaan. Ne mittaavat liikkuvaa rataa, paperi- tai teräsrataa, missä nopeudet saattavat nousta yli 1 000 metrin minuutissa. Niillä haetaan pienimmillään kymnmenen mikrometrin kokoluokkaa olevia vikoja, siis 0,01 millimetriä, ja tavoitteena on saada selville, mikä vikaa aiheuttaa. Yhteistyötä tehdään maailman johtavien paperi- ja terästuottajien kanssa. Kolmas asiakasryhmä ovat jättimäiset kulutustavarakonsernit.
"Näillähän on sikäli suuri merkitys, että prosesseissa viat lähtevät pienestä ja niillä on taipumus kasvaa."
Monet vaatimukset laadun parantamisesta ovat kuluttajalähtöisiä.
"Siinä kilpailussa pärjäävät ne toimittajat, jotka pystyvät tuottamaan sen asiakkaan vaatiman laadun kustannustehokkaimmin," Kurth tähdentää. "Esimerkiksi teräksen osalta pinnan laatu vaikuttaa jopa 30 prosenttia tuotteen kaupalliseen arvoon, eli tehtaan myyntiarvoon."
Suomessa yhtiöllä on aika vähän asiakkaita, etenkin teräspuolella. Syykin on selvä. Esimerkiksi Rautaruukilla on viisi linjaa, kun jollakin jättiläisellä linjoja on 150. Paperiteollisuudessa puolestaan omistus on keskittynyttä, mutta tehtaat ja sitä kautta linjat on ripoteltu sinne tänne. Terästeollisuudessa linjoja on maailmassa noin 3 300, paperiteollisuudessa noin 8 000.
"Kaikkiaan meidän markkinapotentiaali on noin 20 000-25 000 linjan luokkaa," Kurth arvioi. "Maailma on iso ja tällä pienellä porukalla pitää käytännössä tehdä pitkää päivää, että pystyy palvelemaan kulloinkin aktiivisina olevia toimituksia ja tarjouspyyntöjä."
Haasteena on Kurthin mukaan, että tulevaisuus pystytään rakentamaan omien tuotteiden varaan. Jakelu ja tuotekehitys on hoidettava itse. Yhtiön ajatuksena on keskittyä niihin asioihin, joista asiakas maksaa.
Haukiputaalla on hänen mukaansa hyvä toimintaympäristö. Se tarkoittaa muun muassa kumppaneita, jotka täydentävät yhtiön osaamista etenkin valmistuspuolella, joka on pyritty mahdollisimman pitkälle ulkoistamaan lähiympäristöön. Toinen tekijä on ollut henkilöiden saatavuus ja heidän mielitekonsa.
"Joskin, kun meidän suurimmat asiakkaamme löytyvät Etelä-Korasta, voi kysyä, mitä kummaa me Haikiputaalla teemme", Kurth myhäilee.
Vuodesta 1999 prosessiteollisuuteen meneviin tuotteisiin keskittyneen yrityksen kehitystyö ei ole ollut vuoden tai kahden juttu, vaan kymmenen vuotta lujaa työtä, hän muistuttaa.
"Maailmalla olisi kovasti kysyntää. Me saamme hyvin paljon yhteydenottoja ja tiedusteluja ja me pystymme vastaamaan vain osaan tällä porukalla, mitä meillä on käytettävissä."
Tavoitteena on tehdä mahdollisimman monta haluttua tuotetta Oulun seudulla. Ala on kasvanut yleisistä markkinoista poiketen 10-15 prosenttia vuodessa, ja yritys on Kurthin mukaan kasvuhakuinen. Intensiivinen tuotekehitys tulee jatkumaan nykyisen ohjelman puitteissa vielä ensi vuoden puoliväliin.
Uusien järjestelmätuotteiden avulla yritys pystyy kasvattamaan liikevaihtonsa 20 miljoonaan euroon. Yhteistyötä tehdään myös suurten konenäköpelureiden kanssa.
SR-Instruments Oy
- Yhtiön taustalla on 1990-luvun alussa Suomeen CERNiin liittyvän tutkimustoiminnan pohjalta perustettu yritys, joka keskittyi puolijohdeilmaisimien kehittämiseen. Tekniikalla voidaan mitata valoa ja säteilyä, myös sellaista, jota ihmissilmä ei näe.
- 1994 irrotettiin komponenttitoiminnasta instrumentointiin liittyvät toiminnot. Tutkimustoiminnasta saavutetut innovaatiot hyödynnettiin erilaisissa mittausinstrumenteissa, joissa valoa käytetään apuna mittaamisessa.
- Alunperin yhtiö perustettiin Sodankylään. Komponenttituotannossa oli avainasemassa muutamia insinöörejä, jotka olivat pohjoisesta kotoisin ja se vaikutti yrityksen sijaintiin. Myöhemmin on rekrytoitu uusia ihmisiä, joita löytyi Oulun alueelta. Sen pohjalta tuli perustelluksi keskittää toiminnot yhden katon alle. Haukiputaalle yritys muutti reilu vuosi sitten.
- Yritys työllistää 12 kokopäiväistä työntekijää. Valmistus on pyritty ulkoistamaan mahdollisimman pitkälle Ouluun ja Haukiputaalle.
- Valmistettavat tuotteet ovat isoja järjestelmätuotteita, jotka painavat 300 kilosta 1 500 kiloon ja maksavat 50 000 eurosta 400 000 euroon.
- Komponentteja valmistava sisaryritys toimii Iin Mikropoliksessa.