Haukipudas sai harkinnanvaraista rahoitusavustusta 1,575 miljoonaa euroa, eli eniten koko maassa. Miljoonan euron kerhoon pääsivät Pohjois-Suomessa lisäksi Keminmaa ja Oulainen.
Valtioneuvosto myönsi talousvaikeuksissa olevien kuntien rahoitusavustukset torstaina.
Jos taloutensa kanssa painivan Haukiputaan saama potti suhteutetaan väkilukuun, tekee se jokaista haukiputaalaista kohti 92 euroa.
Maksimimäärän, eli asukasta kohden 160 euroa kilahti Pohjois-Suomessa Enontekiön, Keminmaan, Kestilän, Kolarin, Oulaisten, Pelkosenniemen, Puolangan ja Utsjoen kirstuun.
Vähiten Pohjois-Suomessa avustusta saaneista kunnista asukasta kohti sai Raahe, jonka kassaan kilahtava 675 000 tekee jokaista raahelaista kohden 30 euroa.
Pohjois-Suomessa avustusta sai 32 kuntaa. Koko maassa rahaa sai 105 kuntaa, mikä on kuusi enemmän kuin viime vuonna.
Haukipudas lainaa vähemmän
"Tämä vähentää alijäämäämme ja siten lainaa tarvitsee ottaa vähemmän", Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara sanoo.
Harkinnanvaraisen rahoitusavustushakemuksen liitteenä oli valtuuston hyväksymä vakauttamisohjelma. "Se oli kuulemma yksi parhaista."
Viime vuonna Haukipudas ei saanut harkinnanvaraisia rahoja, mutta toissa vuonna napsahti lähes sama summa kuin nyt. Vallivaara uskoo, että kunta joutuu lähivuosina turvautumaan yhä hätäapuun. "Notkahduksemme oikaisemiseen menee aikaa."
Piippola ei saanut senttiäkään hakemastaan 325 000 eurosta. "Se on tämän vuoden budjetin alijäämän suuruinen. Se tarkoittaa, että joudumme ottamaan syömävelkaa. Ei vaikuta helpolta", kunnanjohtaja Erkki Kauppinen sanoo.
Kauppinen ei lähde arvioimaan muita hakijoita. "Ei kait tästä voi vetää muuta johtopäätöstä, kuin että monilla menee vielä huonommin kuin meillä. Valtio kiristää ruuvia. Monet kunnat liittyvät yhteen. Piippola ei ole ainakaan toistaiseksi lyömässä hynttyitään yhteen kenenkään naapurin kanssa. Se on valtuuston selkeä tahto", Kauppinen vakuuttaa.
Kuntaliitto vaati
lisää rahaa
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen pitää rahan jakoa pikaisesti katsottuna onnistuneena. "Haukipudas. Kestilä, Lumijoki, Oulainen...Vastaa oman listani kärkipäätä", Lampinen arvioi.
"Perusongelma on, että esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa valtion kustannusosuus on pudonnut reilun kymmenen vuoden aikana puoleen. Kuntien lisätulot ovat kattaneet menetyksestä vain puolet. Valtion tulisi palauttaa kustannusvastuustaan muutaman prosenttiyksikön", Lampinen vaatii.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ihmettelee, miten jatkossa käy. Ensi vuodelle on budjetoitu vain 25 miljoonaa, joka on 15 miljoonaa vähemmän kuin nyt. Miten tämä käy yksiin sen kanssa, että kuntien talous kiristyy?" Kietäväinen ihmettelee.
Kietäväinen vaatii johonkin ensi vuoden lisäbudjettiin lisää rahoja.
Ylitarkastaja Ville Salonen sisäasiainministeriöstä kertoo, että vaikka tukea ei tulisi myöntää useana vuonna peräkkäin, tällaisia kuntia löytyy paljon. "Etenkin Lapissa on monta kuntaa, joiden talous on rakenteellisesti epätasapainossa."
Salosen mukaan linja kiristyy ensi vuonna, kun lainmuutoksella tiukennetaan kuntien tervehdyttämistoimenpiteiden merkitystä ja niiden noudattamista.