Haukiputaalaisen Aino Penttilän nelivuotinen taistelu oikeudestaan hoitaa kehitysvammaista poikaansa Tuomo Penttilää kotona henkilökohtaisena avustajana eikä omaishoitajana päättyi korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. KHO kumosi Oulun hallinto-oikeuden ja Haukiputaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset ja palautti asian lautakunnalle käsiteltäväksi.
Ratkaisu on merkittävä ennakkotapaus. Suomessa arvioidaan olevan yli 300 000 omaishoitajaa, jotka päivittäin hoitavat ikääntynyttä, vammaista tai sairasta perheenjäsentään tai läheistään. Osa näistä voisi kuulua vammaispalvelulain piiriin, joka mahdollistaisi hoidettavalle muun hoitajan kun omaisen.
KHO:n perusteluissa ilmeni, ettei kunta harkinnut asiaa tarpeeksi ratkaistessaan sen omaishoitotuen turvin, vaikka asiakirjoista ja lukuisista yhteydenotoista oli tullut selväksi, ettei Tuomo Penttilän hoitoa voida järjestää kotona omaishoidon tuen avulla. Päätöksessä todettiin myös, etteivät viranhaltija ja lautakunta olleet yrittäneetkään selvittää, miten päivittäinen hoito ja avun tarve turvataan jatkuvana.
Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela sanoo päätöstä oikeudenmukaiseksi.
"Arvioisin kuitenkin, että ennakkopäätös kohdistuu ensisijaisesti työikäisiin hoidettaviin", sanoo Salanko-Vuorela.
Kyse pohjimmiltaan itsemääräämisoikeudesta
Aino Penttilä jäi vuonna 1999 kotiinsa hoitamaan poikaansa. Samana vuonna hän haki kunnalta korvauksia ja kunta vastasi kieltävästi. Vuonna 2000 Penttilä alkoi itse selvittää mahdollisuuksia korvausten saamiseksi. Aluksi Penttilältä kiellettiin jopa omaishoidon tuki, koska Tuomo Penttilä ei täyttänyt omaishoidon kriteereitä.
"Koska olen ammatiltani kehitysvammaisten hoitaja, aloin miettiä, ettei tämä näin voi olla. Kunta ei neuvonut missään vaiheessa. Huomasin, että vammaispalvelulaki tulee Tuomon tapauksessa kysymykseen", Penttilä kertoo.
Niinpä vammaispalvelulain nojalla Penttilälle myönnettiin palveluasuminen omaishoidon tuella.
Vuonna 2002 Penttilälle tuli mitta täyteen. "Päätin, etten enää hoida omaishoidon tuella ja hain tukea vammaispalvelulain mukaisella palveluasumisella kotiin ja henkilökohtaisella avustajalla, joka olisin minä."
Kunta hylkäsi hakemuksen ja tarjosi tilalle omaishoidon tukea.
"Tässä on pohjimmiltaan kyse siitä, saako kunta päättää, kuka hoitaa avun tarpeessa olevaa ihmistä ja hoitajan itsemääräämisoikeudesta", Penttilä toteaa.
Henkilökohtainen avustaja kun voi olla kuka tahansa, omaishoitajan täytyy olla omainen.
Kunta ei saa päättää, kuka hoitaa
Haukiputaan perusturvajohtajan Riitta Pitkäsen mielestä koko jupakassa kyse on siitä, riittääkö kunnan puolesta pelkkä palvelupaketin tarjoaminen.
"Kun asiakas haki tätä henkilökohtaisen avustajan tukea, niin se hylättiin ja tilalle tarjottiin omaishoidon tukea. Meistä se oli riittävä toimenpide", Pitkänen toteaa.
Pitkänen kuitenkin myöntää, että ilmeisesti KHO:n mielestä he eivät toimineet tarpeeksi hyvin.
"Me olemme pyrkineet hakemaan tässä oikeaa ratkaisua, emme me ole tässä ilkeyksissään toimineet. Päätös pyritään tekemään helmi-maaliskuun aikana", Pitkänen vakuuttaa.
Mutta kenen päätettävissä on se, kuka hoitaa hoidon tarpeessa olevaa kehitysvammaista tai vanhusta?
"Kunta päättää, koska kunta maksaa", toteaa Pitkänen.
Valtakunnallisen vammaisten perus-ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n lakimies Juha-Pekka Konttisen mielestä asia on hieman toisin.
"Palvelun järjestämisen määrittää asiakkaan tarve. Hallintolain ja sosiaalihuollon asiakaslain säännökset velvoittavat ottamaan tämän hyvin voimakkaasti huomioon", Konttinen sanoo.