Kolmetoistametrinen hauki longottelee jo rautaista leukaluutaan taiteilija Reijo Hukkasen työhallissa Ruskossa.
Muutama itikkakin lentää sisään ihmettelemään petokalan ruotoa.
Hukkanen voitti tammikuussa Helsingin Musiikkitalon ulkoalueen veistoskisan ehdotuksellaan Laulupuut. Ehdotus syntyi Aaro Hellaakosken Hauen laulu -runon inspiroimana.
Nyt taiteilija työstää täysikokoista hauen runkoa yhdessä metallimiehen kanssa.
"Saatan hitsailla jonninjoutavaa, mutta runkotyöt tekee Tapio Kyöstilä, joka on monitaituri. Itse olen apupoikana. Jos annat Kyöstilälle rautaa ja kumit, se tekee sulle moottoripyörän", Hukkanen kehaisee.
Hukkasen hauen esikuva vetää virttä Aaro Hellaakosken runossa Hauen laulu.
Kuvataiteilija kuuli nuoruudessaan radio-ohjelman, jonka toimittaja oli aivan intona Hellaakosken lyriikasta.
"Kaunis runo. Se jäi mulle mieleen, kun toimittaja oli niin kertakaikkisen varma, että se on Suomen runotaiteen merkkiteoksia. Pyrin samaan ylettömyyteen ja vimmaan."
Hukkasen on pitänyt fiksata suunnitelmaansa. Kalan filee on niin suuri, ettei 40-millinen rauta kestäkään taipumatta.
"Tässä on ollut hirveästi lisähommia. Runkorakennelma jouduttiin ratkomaan uudella tavalla. Siihen tulee sisälle rautaa ristikkäin vähän niin kuin ruodot", Hukkanen valaisee.
"Toisaalta se on turvallista, ettei aluksi tiedä mistään mitään. Muuten sitä alkaisi liian käytännönläheiseksi."
Hellaakoski inspiroi Hukkasta, samoin Hailuodon luonto. Taiteilijalla on Luovolla mökki ja työhuone.
Hauen lisäksi työhön tulee metallileikkauksella toteutettuja konserttiflyygelin kansia ja alumiinivalettuja halkopinoja.
"Vein Lapinlahden taidevalimolle 30 kappaletta mallihalkoja Hailuodosta. Leppää, mäntyä ja koivua. Tarkkaan valittua puutavaraa. Sopivan käkkyräisiä, että niitä voi vaihdella. Eikä liian erikoisia, ettei niitä tunnista, kun niitä joudutaan toistamaan", Hukkanen kertoo.
"Valimolla ne sanoi, että kyllä niitä halkoja olisi ollut heilläkin. Mutta se tuntui jotenkin tärkeältä, että puut on naapurista. Männyssä on hirveän erilainen pinta, kaarna, kuin koivussa. Se toimii struktuurina siinä taideteoksessa."
Halot valetaan yksilöinä ja hitsataan punttiin.
"Yksi koepino käytiin jo tekemässä puuseppäapuri Sauli Pellikaisen kanssa. Hänen ammattitaitonsa on ollut tärkeää muun muassa pienoismallitöissä."
Runon kuusen Hukkanen vaihtoi Hailuodon rantojen taipuisaan leppään.
Veistoksessa pääroolissa oleva haukikin on täkäläisiä. Se on tavallaan näköispatsas Oulun kauppahallin kalakauppiaalta pyydetystä hauen päästä.
"Tuntematta yhtään asiaa, he kaivelivat hauen. Jos et syö, niin osta taiteeksi!"
Taiteilija ei valmista suurikokoista veistosta yksin. Yhteistyöhön tarvitaan monenmoista asiantuntijaa ja ammattimiestä.
Iin konepajalla Hukkasen taide asettui uusiin mittasuhteisiin.
"Siellä oli valtava rakennelma. Kai jonkinlainen sulatusuunin sarana. Jättimäinen. Niin kuin tavallisen ihmisen ulkosauna. Käyttämääni 40-millistä rautaa ne miehet kutsuu vielä pelliksi. Se on niitten slangia. Minä luulin, että se Lasaretinsaarelle tehty Amppeli on iso, mutta se oli ihan ryynä siellä kaiken muun seassa."