Kuhmo Kantele tunnetaan Kalevalasta Väinämöisen soittimena. Väinö rakensi kanteleesta ainakin hauenluisen ja koivupuisen version.
"Siitä vanha Väinämöinen alkoi soittoa somasti/ hauinruotaista romua, kalanluista kanteletta./ Sormet nousi notkeasti, peukalo ylös keveni."
Nyttemmin naiset ovat vallanneet Väinön soittimen.
"Kanteleella ja japanilaisilla perinnesoittimilla on samanlaista historiaa. Japanissakin koton, shamisen ja shakuhachi-huilun soittajat olivat muinoin miehiä. Tällä hetkellä tilanne on päinvastainen: suurin osa soittajista on naisia", Mitsuko Sato vertaa.
Kanteleen soittaja ja soitonopettaja Eva Alkula sanoo, että kantele on jälleen alkanut palata enemmän myös miesten käsiin.
"Jossain vaiheessa kanteleensoitto oli enemmänkin naisten harteilla, mikä saattaa olla kanteleen sointiin ja itse soittimen ulkonäköön liittyvä tekijä. Kanteleen sointihan on herkkä ja hiljainen. Ehkä se sen vuoksi mielletään hyvin feminiiniseksi soittimeksi. Mutta on vaikea arvailla, miksi kannel alunperin siirtyi miehiltä naisille."
Mitsuko Saton kanteleyhtyeen nimi on Myy - ei Tove Janssonin Pikku Myyn mukaan vaan matemaattisen keskiarvon merkin µ:n mukaan. Myy (µ) on myös kreikkalaisten aakkosten 12. kirjain. Myy symboloi sitä, että yhtyeen kokoonpano vaihtelee tilanteiden mukaan.
Kalevalan yhdesviidettä runossa kuvattu Väinämöisen soitto houkutteli kaikki maan ja veden elävät soittoa kuulemaan.
"Itki nuoret, itki vanhat, itki miehet naimattomat,/ itki nainehet urohot, itki pojat puol'-ikäiset,/ sekä pojat jotta neiet, jotta pienet piikasetki,/ kun oli ääni kummanlainen, ukon soitanto suloinen."