Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) selvityksen mukaan puolet pienistä taimenistukkaista katoaa haukien suuhun Kajaaninjoella ja Oulujärvellä. Keskiviikkona Helsingissä julkistetun tutkimuksen tiedot kerättiin viime kesänä.
RKTL seurasi radiolähettimillä merkittyjen taimenten ja haukien liikkeitä Kajaaninjoella ja Oulujärvellä. Tavoitteena oli saada selville kuinka suuren osan taimenistukkaista hauet syövät. Lisäksi tutkittiin istukkaan koon merkitystä haukien saalistuksen välttämiseksi.
Kajaaninjoella puolet pienistä, 25-30 sentin mittaisista istukkaista jäi haukien saaliiksi alle viikossa istutuksen jälkeen. Suuremmat, 35-40 sentin pituiset taimenet pystyivät varsin hyvin välttämään haukien saalistuksen. Tutkija Teppo Vehasen mukaan ensimmäisten päivien tulos on tärkeä istutusten kannalta.
"Tällaisia haukipitoisia paikkoja kannattaa välttää, sillä erityisesti ensimmäiset päivät olivat useille istukkaille kohtalokkaita", Vehanen summaa sinänsä yksinkertaista ja selkeää tulosta.
"Ellei sellaisia paikkoja voida välttää, istutuksiin saadaan parempi teho käyttämällä isompia istukkaita."
Taimensaaliin on havaittu kasvavan, kun on käytetty aiempaa isompia istukkaita. Siitä, miten ne kalat kuolevat, jotka eivät päädy saaliiksi, on vain vähän tutkittua tietoa.
Yhtenä syynä istutuksista saadun saaliin pienuuteen on arveltu olevan luontoon vielä tottumattomien istutuskalojen päätyminen haukien ja muiden petokalojen saaliiksi. Tutkimuksella selvitettiin eri kokoisten taimenistukkaiden käyttäytymistä istutusten jälkeen, haukien osuutta istukkaiden hävikkiin. Erityisen tarkastelun kohteena olivat ensimmäiset päivät istutuspaikan välittömässä läheisyydessä.
Tutkimustulokset
hyvin selkeitä
Tutkimuksessa vapautettiin yhteensä 40 pienoisradiolähettimin merkittyä järvitaimenta Kajaaninjokeen kesäkuun alussa. Puolet kaloista oli pienempiä, puolet isompia istukkaita. Samalla istutettiin myös 3 000 merkitsemätöntä taikenta.
Jokaista merkittyä kalaa pystyttiin seuraamaan oman yksilöllisen koodin perusteella. Kalojen liikkeitä seurattiin jokialueella päivittäin kolmen viikon ajan, jonka aikana eloonjääneet taimenet olivat vaeltaneet Oulujärven suurille selkävesille.
Ero kahden vertailuryhmän välillä oli selvä. Pienemmistä puolet jäi saaliiksi ensimmäisen viikon aikana, suuremmista istukkaista vain yksi jäi hauen syömäksi.
Radiolähetinseurannan lisäksi istutuspaikan läheisyydestä kerättiin haukien ravintonäytteitä paikallisten kalastajien haukisaaliista.
Tutkitusta aineistosta löytyi yli kilon painoisten haukien mahoista eniten heti istutuksen jälkeen.
Teppo Vehasen mukaan haukia seurataan edelleen viikottain ainakin vuoden verran. Hänen mukaansa ne olivat levittäytyneet varsin tehokkaasti Kaajaaninjoelle ja muodostivat verkoston, joka aika tehokkaasti karsi istukkaita.