Valtion sekä kuntien viestintävastaavat pitävät tekstiviestien käyttöä nopeassa ja kattavassa hätätiedottamisessa hankalana.
Kolmisen vuotta sitten sattuneen tsunamikatastrofin jälkeen sisäministeriössä selvitettiin, voisiko tekstiviestejä käyttää viranomaistiedotteiden välittämiseen. Ajatuksena oli, että esimerkiksi vaarallisen myrkkykaasun uhatessa hätätiedote ja toimintaohjeita voitaisiin välittää vaara-alueella oleville ihmisille kohdennetuilla tekstiviesteillä.
Tekstiviestijärjestelmän käyttöönottoa ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Syynä ovat puuttuva rahoitus, mutta toisaalta myös tekniset kysymykset.
Sisäministeriön valmiusjohtajan Janne Koivukosken mukaan ajatusta massatekstiviesteistä ei ole kokonaan haudattu, mutta hän näkee järjestelmän käyttöönottamisen epätodennäköisenä.
Oulun kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keräsen mukaan myös Oulun kaupunki harkitsi aikoinaan oman tekstiviestijärjestelmän käyttöönottoa tiedotuksessaan. Järjestelmä todettiin silloin liian hankalaksi. Keränen ei kuitenkaan näe asian uudelleen pohdintaa mahdottomana.
"Lahden kaupungilla on juuri menossa kokeilu, jossa asukkaita varoitetaan liukkaasta kelistä tekstiviestillä. Uskon, että muutkin kunnat saavat Lahden kokeilusta tietoa järjestelmän kustannuksista ja toimivuudesta", Keränen sanoo.
Nokian vesiongelman yhteydessä viranomaisia on syytelty huonosta tiedottamisesta. Kaupungin asukkaat eivät saaneet tietoa riittävän nopeasti ja kattavasti. Nokialla sairastuikin useita ihmisiä siksi, että he eivät saaneet tietoa ajoissa veden muuttumisesta juomakelvottomaksi.
Janne Koivukosken mukaan eri alojen virkamiehet tarvitsisivat enemmän koulutusta hätä- ja viranomaistiedotteiden antamisessa.
"Jälkiviisaasti voi sanoa, että Nokialla tilanne olisi täyttänyt hätätiedotteen lähettämisen kriteerit", Koivukoski toteaa.
Oulun kaupungilla on olemassa henkilöstölle tarkoitettu oma viestintäohje kriisitilanteita varten. Sisäisessä viestinnässä korostetaan tiedon siirtämisiä pikaisesti omalle esimiehelle.
"Tärkeintä kriiseissä on tietysti niiden tunnistaminen ja oikea arvio niiden merkityksellisyydestä. Sen jälkeen vasta tulee mietittäväksi viestinnän laajuus ja käytettävät välineet. Tiedottamistarvehan voi olla esimerkiksi vain osassa kuntaa tai sitten koko valtakunnassa", viestintäjohtaja Sirkka Keränen kertoo.
Kaupungin ulospäin suuntautuva, yleisölle tarkoitettu tiedottaminen puolestaan kohdistuu julkisiin tiedotusvälineisiin sekä kaupungin omiin nettisivuihin. Akuutti tiedonvälitys, joka saavuttaisi kaupungin kaikki asukkaat on kuitenkin vaikeaa.
"Poikkeustapauksessa voimme käyttää myös Kalevan painokoneita ja jakelujärjestelmää, jos meidän pitää saada jaettua tietoa jokaiseen oululaiseen talouteen. Erillinen tiedote pystytään jakamaan jokaiseen talouteen vuorokauden sisällä", Keränen kertoo.