Äänekäs jutustelu kaverin kanssa on vanha koeteltu keino kohdata metsän kuningas, karhu. Tai ainakin kannattaa pysyä rauhallisena ja perääntyä muina miehinä, kehottavat ne, jotka ovat perillä karhun käyttäytymistavoista.
Karhu ei ole peto, joka suin päin syöksyy ihmisen kimppuun, vaan arkana eläimenä yrittää vältellä kohtaamista. Vaikka karhukanta on kasvanut ja karhut ovat levittäytyneet eri puolille maata, aika harva on päässyt näkemään karhun luonnossa.
Tätä taustaa vasten tähän saakka televisiossa esitetyt hätätiedotteet karhuista tuntuvat vahvasti ylimitoitetuilta. Näin kävi esimerkiksi loppukesällä, kun koko maassa television kuvaruudun yläosassa alkoi kesken parasta katseluaikaa pyöriä raastavan äänen saattelemana varoitusteksti Pernajassa Itä-Uudellamaalla havaitusta karhusta.
Hätätiedotuksen tarkoituksena oli varoittaa ihmisiä alueella liikkuvasta eläimestä. Todellisuudessa kävi päinvastoin. Varoitus toimi kuin kutsuna saapua katsomaan karhua. Näin tiedotus kääntyi tarkoitustaan vastaan.
Hätätiedotuksen tehtävänä on varoittaa ihmistä ihmishenkeen, omaisuuteen tai ympäristöön liittyvästä välittömästä vaarasta.
Tiedotuksia on annettu radiossa 1990-luvulta ja televisiossa viime vuoden alusta lähtien. Televisiotiedottamisen ongelmana on se, että paikallisesti ehkä merkittävät, mutta laajemmalla alueella merkityksettömät tiedotukset menevät jakeluun koko maahan. Alueellinen tiedottaminen televisiossa ei ole teknisistä syistä ollut vielä mahdollista.
Karhutiedotuksessa on ammuttu ehdottomasti liian raskaalla aseella. Tämä on vain omiaan lisäämään aiheetonta pelkoa karhuja kohtaan ja lietsomaan petovihaa.