Samaan aikaan kun Kreikan ahdinko syvenee, muissa euromaissa vahvistuu paine panna apupiikki kiinni. Hätäavun ylettömälle kasvattamiselle ei löydy tukea.
Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n viime viikon kokouksesta tihkuneisiin tietoihin perustuen, että puolet Kreikan lainoista annettaisiin anteeksi ja että Euroopan väliaikaista vakausrahastoa ERVV:tä kasvatettaisiin nykyisestä 440 miljardista eurosta peräti 2?000 miljardiin euroon.
Suurimman euromaan Saksan johtajat vastasivat heti sanomalla, ettei se hyväksy väliaikaisen vakausrahaston laajamittaista kasvattamista vaan vaatii nykyistä kovempia sanktioita vakaussopimusta rikkoville euromaille.
Huhut ovat osa peliä, jota Euroopassa pelataan Kreikan ja muiden pahasti velkaantuneiden maiden ympärillä. Harvalla johtajalla on selkeä käsitys siitä, mitä pitää tehdä. Se tiedetään, että syvässä suossa ollaan jo kaulaa myöten eikä kuiville selvitä. Nyt vain veikkaillaan, kuinka pahasti kastutaan.
Huhut pyörivät niin kovilla kierroksilla, että on vaikea saada oikeata käsitystä siitä, mitä Kreikan talouskriisin ympärillä todella tapahtuu. Euroopan johtajat pelaavat aikaa, joka vähenee koko ajan. Ratkaisuja on tehtävä pian. Vetkuttelu ei kanna kauan.
Kreikan pitäisi saada kolmessatoista erässä maksettavasta 109 miljardin euron hätälainasta kuudes maksuerä aivan näinä päivinä, muuten siltä loppuvat rahat.
Vielä ei ole tietoa, miten Kreikka selviytyy luotottajien sille asettamista ehdoista, joita troikka -- Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki ja EU:n komissio -- valvoo. Kreikkaa pidetään konkurssikypsänä. Kysymys on pitkälti siitä, miten konkurssin leviäminen muualle kyetään estämään.
Kreikka on tehnyt monia säästö- ja veropäätöksiä, joita siltä on odotettu. Niiden täytäntöönpano on kuitenkin sujunut hitaasti. Kreikalta on odotettu etenkin valtionomaisuuden yksityistämistä, mutta sillä suunnalla eteneminen on ollut vaivalloista.
Yksityistämisen tavoitteeksi on asetettu 50 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä. Tänä vuonna pitäisi saada kokoon viisi miljardia euroa, mutta omaisuutta on myyty vasta 0,4 miljardin euron edestä.
Kreikan valtio ei ole niin tyhjätasku kuin velkakriisi antaa olettaa. Valtionomaisuuden arvo on noin 300 miljardia euroa. Valtio on mukana rahapeliyhtiöissä, hotelleissa, satamissa, lentokentissä, postissa, vesi-, kaasu- ja sähkölaitoksissa sekä kuljetus-, pankki- ja vakuutusalalla.
Omaisuus on lähes kolminkertainen hätälainaan verrattuna. Se on miltei yhtä suuri kuin Kreikan koko 350 euron valtionvelka.
Rahan loputon pumppaus Kreikalle ei ole ratkaisu sen talouden kriisiin. Ratkaisu löytyy kahta tietä: Kreikan on jatkettava taloutensa rakenteiden uudistamista säästöineen ja verojen korotuksineen sekä pantava omaisuuttaan myyntiin.
Muilta euromailta on turha odottaa suurempaa tukea mitä tähän saakka on luvattu. Missään maassa sen paremmin talous kuin sisäpoliittinen tilannekaan eivät kestä enempää.