Yhdysvaltain suurlähetystön siirto laukaisi Israelin rajalla levottomuudet, joiden tuloksena kuutisenkymmentä palestiinalaista menetti henkensä.
Lähi-idän tilanne on niin tulenarka, että on täydellisen vastuutonta heittää siihen maaperään uusia sytykkeitä.
Tiistai ja keskiviikko olivat Israelin ja Gazan palestiinalaisalueen rajalla jo maanantaita rauhallisempia päiviä. Se oli pieni myönteinen merkki sen jälkeen kun kuutisenkymmentä palestiinalaista kuoli maanantaina israelilaissotilaiden tulitukseen. Israelin sotilaat avasivat tulen siinä vaiheessa kun mielenosoittajat alkoivat lähestyä Gazan ja Israelin välillä olevaa raja-aitaa.
Mielenosoittajat lähtivät liikkeelle, vaikka he varmasti tiesivät israelilaisten voivan ampua. Se voi kertoa epätoivosta tai fanatismista taikka kummastakin.
Gazalaisiaon ollut kokoontuneena rajan tuntumaan viikkojen ajan. Tarvittiin vain laukaiseva tekijä, joka sai heidät liikkeelle ja veren vuotamaan.
Kuohunnan sysäsi vauhtiin Yhdysvaltain suurlähetystön avaaminen Jerusalemissa. Päätöksen takana on presidentti Donald Trumpin vaalikampanjassaan antama lupaus siirtää suurlähetystö Tel Avista Jerusalemiin. Päätös raivostuttaa palestiinalaisia, koska myös he pitävät Jerusalemia todellisena pääkaupunkinaan.
Jerusalem oli jaettu Israelin valtion syntymisen jälkeen siihen asti kun Israel valtasi Itä-Jerusalemin kuuden päivän sodassa 1967. Samalla kun Jerusalem on juutalaisuuden tärkein kaupunki se on islamin kolmanneksi tärkein kaupunki. Asetelma on ongelmallinen.
Trumpin päätöksellä on Yhdysvalloissa runsaasti tukijoita. Vaalilupauksen täyttämisen ohella presidentti pyrkii oikomaan skandaaleissa saamiaan lommoja osoittamalla päättäväisyyttä ulkopolitiikassa. Ei ole liioiteltua sanoa, että Gazassa rajalla menetettiin nyt henkiä osaksi supervallan johtajan sisäpoliittisen kompastelun takia.
Jännitteiden taustalla toki on Gazan lohduton asema. Sekä Israelin että Egyptin ylläpitämän saarron sisällä kapealla kaistaleella asuu noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Aluetta on kutsuttu maailman suurimmaksi ulkoilmavankilaksi.
Alueen nuorten tulevaisuuden näkymät ovat kehnot, mikä luo kasvualustaa nuorison kääntymiselle jyrkän islamin puoleen. Poliittista valtaa alueella käyttää radikaali Hamas-liike, jonka esimerkiksi EU on luokitellut terroristijärjestöksi. Hamasin tuoreimmassa poliittisessa ohjelmassa ei enää vaadita Israelin tuhoamista mutta ei edelleenkään myöskään tunnusteta Israelin valtiota.
Ei voi puolustaa millään sitä, että Israelin sotilaat ampuivat kymmenittäin käytännössä vaarattomia ihmisiä. Mutta vastuunsa on myös Hamasilla. Se voi joko rauhoittaa kansalaisia tai kiihdyttää heidän mie-liään epätoivoisiin tekoihin.
Verenvuodatus on helppo saada liikkeelle, mutta siviiliuhrien ja uhkaavan laajemman sotilaallisen yhteenoton estämiseksi Israelin, palestiinalaisten ja heidän joukossa erityisesti Hamasin sekä konfliktiin vaikuttavien ulkopuolisten tahojen pitää herätä vastuuseen. Tulitikkujen raapimisen pitää loppua.
Kestävä rauha ei alueella ole nurkan takana mutta hatarasti koossa pysyväkin on väkivaltaa paljon parempi.