Kriisitunnelmissa euromaille sorvatut hätäpaketit tuottavat tulosta. Irlanti ja Espanja pystyvät jo irrottautumaan tukiohjelmista. Ahdinko euroalueella alkaa vähitellen helpottaa.
Kituliaasta kasvusta huolimatta euroalueen talouksista pilkahtaa myös hyviä uutisia. Tällaisiksi on nähtävä se, että kaksi hätäkassaa käyttänyttä kriisimaata pystyy jättämään tukiohjelmat taakseen.
Irlanti ja Espanja eivät enää aio turvautua valmiusluottoihin, kun massiiviset lainaohjelmat päättyvät lähikuukausina. Tilanne ei silti ole ongelmaton, sillä tukiohjelmien pariin jäävät edelleen Kreikka, Portugali ja Kypros.
Käytännössä Irlanti ja Espanja pystyvät tämän jälkeen hakemaan luototuksensa normaaleilta rahamarkkinoilta.
Tämä on merkki siitä, että tukipaketit ovat toimineet ja että viisi vuotta euroaluetta rankasti kurittanut kriisi alkaa vähitellen helpottaa. Kriisimaiden kapuaminen kovalle maalle on helpotus koko EU:lle.
Irlannin ja Espanjan tilanne vahvistavat, että viime vuosina kriisitunnelmissa sovitut, Euroopan talouspoliittista valvontaa lisänneet ja tiukentaneet toimenpiteet ja ohjelmat ovat olleet ja ovat paikallaan.
Käynnissä olevan elpymisen ylläpitäminen on Euroopan talouden suurin haaste. Kovat ponnistelut eri puolilla Eurooppaa ovat vähitellen kantamassa hedelmää. Kasvu on käynnistymässä, joskin paljon hitaammin kuin on toivottu. Euroalue on edelleen kaltevalla pinnalla. Kasvua hidastavia kipukohtia ovat Saksan kuluttajien kitsastelu ja Ranskan rakenteellisten toimien viipyminen.
Kuten Suomessakin on saatu havaita, säästötoimet ja rakenneuudistukset ovat vaikeita. Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tehtävät toimet herättävät huutoa, vaikka talouden ja viennin mittarit sojottavat surkeasti alaspäin. Valitettavasti kunnissa ei ole säästötoimissa päästy juuri eteenpäin.
EU:ssa ja jäsenmaissa työtä tehdään monella tasolla. Tänä vuonna komissio arvioi ensimmäistä kertaa euroalueen maiden talousarviosuunnitelmat. Puhtain paperein selvisivät vain Saksa ja Viro. Suomi sai varteenotettavia neuvoja. Suomen heikentynyt kilpailukyky, yksityisen sektorin velkaantuminen ja vaihtotaseen alijäämäisyys ovat kiinnittäneet komission huomion.
Siksi EU-komissio ei ole täysin tyytyväinen Suomen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Tavoite pitkän aikavälin 0,5 prosentin rakenteellisesta alijäämästä on vaarassa. Korkea velkataso puolestaan uhkaa vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja.
EU-komission varoitukset on syytä ottaa vakavasti. Rakennepoliittisen ohjelman onnistuminen edellyttää kuntatalouden tasapainottamista kahdella miljardilla. Sote- ja kuntauudistuksen tavoitteet suuremmista hallintorakenteista, päällekkäisten kustannusten poistamisesta ja palvelujen mittakaavaeduista ponnistelevat kaikki samaan suuntaan.
Mikäli uudistuksia ei saada toteutetuiksi, edessä on vaikeampi tie eli pakkosäästöt, palvelujen heikentyminen ja laatutasojen madaltaminen. Poliittinen ja taloudellinen liikkumatila kapenevat päivä päivältä. EU-komission nuhtelu alleviivaa, että aikailuun ei ole varaa.