Hätäkeskusuudistus etenee aikataulun mukaisesti, mutta uusien toimitilojen rakentaminen tulee ennakoitua kalliimmaksi. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hätäkeskusten tila- ja henkilöstökustannukset lisäävät valtion pelastustoimen menoja arvioitua enemmän. Tarkastusviraston mielestä kustannuksia ei ole selvitetty riittävällä tarkkuudella.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut hätäkeskusuudistusta ja valtion hätäkeskusten perustamista. Sen mielestä uudistuksen kustannuksia ei ole selvitetty riittävällä tarkkuudella. Uusien toimitilojen rakentaminen tulee ennakoitua kalliimmaksi, koska lain mukaan hätäkeskusten toiminta tulee järjestää siten, että se on mahdollista myös poikkeusoloissa.
Tämän on katsottu merkitsevän sitä, että keskukset sijoitetaan suojatiloihin.
Ratkaisu poikkeaa yleiseurooppalaisesta käytännöstä ja on meillä pitemmälle varmistettua, mutta myös kustannuksiltaan kalliimpaa.
Kallis rakentaminen ja tekniikan uusiminen saattaa vaikuttaa muuhun toimintarahoitukseen. Tarkastusvirasto katsoo, että aluejako- ja sijaintipaikkaratkaisuissa ei ole riittävästi huomioitu valmiiden tilojen soveltuvuutta ja muunneltavuutta sekä tilojen turvallisuutta.
Hätäkeskushenkilöstö on mitoitettu suhteessa hälytysalueen väestömäärään. Tarkastuksessa todettiin mitoituksen riskitekijäksi vastaanotettavien ilmoitusten lukumäärän kasvaminen arvioitua suuremmaksi. Vuonna 2001 valtion hätäkeskuksissa ilmoituksia tuli hätäkeskuspäivystäjää kohti yli kaksinkertainen määrä mitoitusarvioon verrattuna. Ilmoitusmäärän kasvuun on osaltaan vaikuttanut automaattisten hälytyslaitteiden ja matkapuhelinten yleistyminen sekä liikkuvuuden lisääntyminen.
Hätäkeskusten henkilöstön mitoitustarve näyttää tarkastuksen perusteella edellyttävän osittaista uudelleenarviointia.
Hätäkeskusjärjestelmän kustannukset on tarkoitus kattaa muun muassa kunnallisten hätäkeskusten perustamis- ja toimintamenoja vastaavalla vähennyksellä sekä siirrolla poliisin toimintamenoista. Valmiin hätäkeskusjärjestelmän vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi on arvioitu noin 34 milj. euroa (200 miljoonaa markkaa).
Uudistuksen taloudellisia tavoitteita paremmin ovat toistaiseksi toteutuneet hätäkeskusten toiminnalliset edut, vaikkakaan tavoite yhdestä hätänumerosta 112 ei ole vielä täysin toteutunut poliisin oman hätänumeron 10022 toimiessa vielä yleisen hätänumeron rinnalla.
Pääkaupunkiseutu on myös toistaiseksi vielä uudistuksen ulkopuolella. Hätäkeskuslakiin on valmisteilla muutos, jonka myötä myös pääkaupunkiseutu tulisi mukaan hätäkeskusjärjestelmään.
Sisäasiainministeriön tekemässä hätäkeskusyksikön sijoituspäätöksessä Poriin on huomioitu hallituksen päätös aluepoliittisesta tavoiteohjelmasta. Aluepoliittiselta kannalta hätäkeskusyksikön (16-20 virkaa) sijoituspäätös on kerrannaisvaikutuksiltaan pieni. Suurempi merkitys on sillä, että Hätäkeskuslaitoksen 13 hätäkeskusta tulevat toimimaan eri puolilla maata.
