Viranomaiset käyttävät yhä vanhoja kunnannimiä. Kun hätäkeskus esimerkiksi kysyy onnettomuuspaikkaa, soittajaa pyydetään kertomaan sekä nykyisen että vanhan kunnan nimi.
– Näin on voitu tarkentaa, mihin suuntaan suurkuntaa hälytysyksiköt lähetetään, sanoo johtaja Juha-Veli Frantti Hätäkeskuslaitoksesta.
Frantista on ymmärrettävää, että koko ikänsä yhdellä paikkakunnalla asunut ihminen ei heti opi käyttämään uutta suurkunnan nimeä.
– Käytännössä hätäpuheluissa ihmiset käyttävät myös kylän tai vanhan kunnan nimeä, jolloin hätäkeskuspäivystäjä tarkistaa soittajalta, millä kuntaliitoksen alueella tämä on.
Esimerkiksi jättikunnaksi paisuneessa Salossa on Frantin mukaan keskusteltu paljon siitä, miten ihmiset oppisivat ilmoittamaan asuvansa Salossa eivätkä vaikkapa pikkuruisessa Kiikalassa.
Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin suositteli aiemmin viikolla, että vanhoja kunnannimiä käytettäisiin rinnan uusien nimien kanssa.
– Jos useampi kunta liittyy yhteen, uudet nimet ovat valtakunnallisesti varsin vieraita eikä niitä tunnisteta, sanoo nimistöasiantuntija Sirkka Paikkala.