Oulun ja Kainuun hätäkeskuksen päivystäjä ja vanhempi konstaapeli Hannu Vedenpää vastaa päivässä yli 20 puheluun. Mukaan mahtuu niin onnettomuuksia, henkirikoksia kuin turhia puheluita. Vedenpää ei ole surullisista uutisista huolimatta menettänyt uskoaan ihmisiin.
"Suurin osa meistä ihmisistä on kuitenkin aivan hyviä tyyppejä. Vain pieni osa aiheuttaa ongelmia."
Vedenpään hätäkeskusura alkoi vuoden 2004 alusta, kun hän siirtyi Pyhäjärveltä päivystyspoliisin työstään ensin Ylivieskan ja myöhemmin Oulun hätäkeskukseen. Vaihtelunhalu antoi kipinän uranvaihtoon. Vedenpää kun oli nähnyt poliisin työssä jo lähes kaiken ja halusi kokea jotain uutta ennen eläkeikäänsä.
Alanvaihdos on Vedenpään mielestä osoittautunut onnistuneeksi.
"Hyviä ja huonoja hetkiä tulee ja menee, kuten joka alalla. Pidän siitä, että täällä työt eivät jää käsiin. Me välitämme tiedon tapahtuneesta eteenpäin poliisille tai pelastusviranomaisille. Sen jälkeen tapaus on meidän käsistämme pois. En vie töitä mukanani kotiin."
Juhannus ruuhkauttaa hätäkeskukset
Hätäkeskus suosittaa soittamaan hätänumeroon 112 kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa.
Oulun ja Kainuun hätäkeskukseen arkisin tulevista noin 1 000 puhelusta vain kolmasosassa on kyse oikeasta hädästä. Kaksi kolmasosaa puheluista on niin sanottuja turhia puheluita tai neuvontaa oikealle viranomaiselle.
Viime juhannuksena päivittäisten puhelujen määrä nousi yli 1 400 soittoon. Hannu Vedenpää toivoo, että ihmiset soittaisivat juhannusviikonloppuna hätäkeskukseen vain todellisissa hätätilanteessa.
"Kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin on selvästi laskenut. Nykyavuttomat soittavat hätäkeskukseen jokaisesta pienestäkin asiasta. Toinen ongelmaryhmä ovat yksinäiset juopuneet henkilöt, jotka haluavat vain puhua jonkun kanssa. Meidän on pakko selvittää näissäkin tilanteissa, onko soittajalla oikea hätä."
Olette jonossa -ääniviesti on tullut tutuksi monelle myös Oulun ja Kainuun hätäkeskukseen soittaneelle. Syynä tähän on hätäkeskusta vaivaava henkilökuntapula.
"Näin kesäaikaan soittajat joutuvat jonottamaan toisinaan useita minuutteja ennen kuin pystymme vastaamaan heidän puheluunsa. Kun kymmenestä työntekijästä kaksi on vuosilomalla ja kaksi sairaana, kuuteen vuoroon ei riitä tarvittavaa määrää työntekijöitä."
Juhannuksen sesonkiaikaan on kuitenkin pyritty valmistautumaan mahdollisimman tehokkaasti. Normaali 6 hengen miehitys tullaan nostamaan 10 päivystäjään.
Juhlapaikka
selville
Lomalaiset matkustavat usein juhannuksena vieraille paikkakunnille ja mökeille. Kun alue on vieras, hätäilmoituksen tekijän ei aina osaa kertoa päivystäjille tarkkaa sijaintiaan. Jos tarkka osoite ei ole selvillä, kannattaa juhlijan selvittää juhlapaikan nimi.
Myös lähettyvillä olevan tien tai maamerkin nimeäminen nopeuttaa avun löytämistä perille.
"Isossa porukassa pitäisi aina olla yksi selvä henkilö, joka sitten voisi toimia kuskina hätätilanteessa. Toivon, että ihmiset pitäisivät juhannuksena hauskaa, mutta ottaisivat viinaa maltilla."
Vedenpään omat juhannusaattovalmistelut ovat jo hoidettuna.
"Kunhan vain ruokaa on tarpeeksi ja kahvia paljon keitettynä, niin eiköhän sillä pärjätä", Vedenpää nauraa.