Oulu Oulun Raksilassa vuoden 2005 loppupuolella aloittavaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen tulee yhteensä 57 virkaa. Hätäkeskuksen johtaja Mika Lamu ja viestipäällikkö Juha Viitaluoma aloittivat työnsä uuden yksikön suunnittelijoina huhtikuun alusta alkaen. Lamu siirtyi tehtäväänsä Jokilaaksojen hätäkeskuksen johtajan paikalta. Juha Viitaluoma tuli Oulusta poliisin hälytyskeskuksesta.
Tavalliselle kansalaiselle hätäkeskusuudistus merkitsee käytännössä sitä, että oli kysymys sitten poliisi-, palokunta- tai sairaankuljetusasiasta, avun saa numerosta 112. Oulun läänissä vielä voimassa olevassa järjestelmässä poliisi hälytetään numerosta 10022 ja palo- ja pelastusasiat numerosta 112.
Käytännössä onnettomuuksissa ja hätätilanteissa tarvitaan usein niin poliisia kuin pelastuslaitostakin. Yhteisessä hätäkeskuksessa hälytys saadaan ilman viivettä useammalle taholle yhtä aikaa.
Uudistus perustuu lakiin, jossa pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset yhdistetään valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi. Valtion hätäkeskuslaitokseen kuuluu Porissa toimiva hallinnollinen Hätäkeskusyksikkö ja 15 hätäkeskusta ympäri Suomea. Osa uuden järjestelmän mukaisista hätäkeskuksista on jo aloittanut toimintansa. Kokonaisuudessaan järjestelmä astuu voimaan vuoteen 2006 mennessä.
Nykyisessä järjestelmässä Oulussa on alueellinen hätäkeskus ja Kajaanissa Kainuun hätäkeskus ja poliisilla omat hälytyskeskuksensa. Ylivieskassa toimii Jokilaaksojen hätäkeskus, jossa on jo vuodesta 1996 ollut samassa yksikössä kaikki alueen hälytyspalvelut. Jokilaaksojen hätäkeskus on ollut yksi neljästä valtion kokeiluhätäkeskuksesta.
Poliisi hälytetään yöllä, palokunta päivällä
"Työntekijät avoimeksi julistettuihin virkoihin otetaan pääsääntöisesti nykyisistä hätäkeskuksista ja poliisin hälytyskeskuksista. Tällä hetkellä työntekijät Kajaanissa ja Ylivieskassa miettivät, hakeako Ouluun vai ei. Kaikki tuskin ovat valmiita lähtemään", kertoo johtaja Mika Lamu.
Kaikille töitä ei olisikaan, sillä nykyisessä järjestelmässä Oulun, Kainuun ja Jokilaaksojen hätäkeskuksessa sekä poliisin hälytyskeskuksissa on kaikkiaan 75 virkaa eli 18 virkaa enemmän kuin uudessa hätäkeskuksessa.
Hälytysten tilastot osoittavat, että poliisitehtävien puolella hälytykset painottuvat myöhäiseen iltaan ja aamuyöhön, kun taas sairaankuljetus- ja palohälytyksiä tulee eniten virka-aikana. Lamu ja Viitaluoma laskevat hälytysten hajonnan helpottavan uusien hälytyskeskusten toimintaa: pärjätään vähemmällä väellä kuin nykyisessä järjestelmässä.
Oulun kaupunki rakentaa tilat uudelle hätäkeskukselle Oulun paloaseman tontille, pääosin maan alle, ja vuokraa ne Hätäkeskuslaitokselle.
Paikannus auttaa löytämään
Suuri haaste hätäkeskuksille on, miten saada hätäapu perille silloin, kun apua tarvitseva ei tiedä osoitettaan ja hälytyksen vastaanottajalta puuttuu paikallistuntemus.
"Nyt olisi hyvin tärkeää, että Ouluun tulisi työntekijöitä Kainuusta ja Jokilaaksoista. He pystyisivät välittämään omaa asiantuntemustaan myös muille työntekijöille", Lamu toteaa.
Lankapuhelimesta tulevat hälytykset pystytään nykyään jo paikantamaan hätäkeskuksissa. Kännykän paikannukseen tarvitaan joka kerta erillinen pyyntö operaattorilta. Vapaata kännykkäpaikannusta rajaa laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta. Paikannuksen saa kuitenkin tehdä, jos liittymän käyttäjä on ilmeisesti hädässä tai välittömässä vaarassa ja yhteys hätäilmoituksen tekijään on katkennut.
Hätätilanteessa järjestelmän ongelma on syntyvä hälytysviive.
"Minusta voisi ajatella, että kännykällä hätänumeroon soitettaessa paikkatieto kulkisi mukana. En tiedä, miten se olisi teknisesti toteutettavissa", Lamu pohtii.