Pääkirjoitus

Hätähuuto traktorien voimalla

Maanviljeljät järjestävät traktorimarsseja perjantaina herättääkseen päättäjien huomion maatilojen tukalaan taloudelliseen tilanteeseen, jota pidetään huonoimpana vuosikymmeneen.

Maanviljeljät järjestävät traktorimarsseja perjantaina herättääkseen päättäjien huomion maatilojen tukalaan taloudelliseen tilanteeseen, jota pidetään huonoimpana vuosikymmeneen.

Viime viikkoina kiukkua on purettu etenkin Maaseutuviraston (Mavi) suuntaan, koska tämä ei tietojärjestelmiinsä liittyviin ongelmiin vedoten kykene maksamaan maataloustukia ajallaan.

Alan ahdingon perussyy on kuitenkin kannattavuudessa, joka on heikentynyt rajusti maailmanlaajuisen ylituotannon ja Venäjän viennin pysähtymisestä johtuvan hintojen laskun takia.



Maanviljelijöiden huoli on syytä ottaa vakavasti, sillä nyt on ajauduttu tilanteeseen, jossa elinkelpoisiakin tiloja on vaikeuksissa laskujensa maksamisen kanssa. Voi vain kuvitella, mikä onkaan hätä tiloilla, joilla on ollut kannattavuusongelmia pidemmän aikaa.

Taloudellinen tilanne on kärjistynyt Mavin päätettyä siirtää osan viime vuoden EU-tukien maksatuksesta viikoilla eteenpäin. Tukieurojen piti tipahtaa viljelijöiden tileille huhti–toukokuussa, mutta näillä näkymin rahaa on tulossa vasta juhannuksen korvilla. Maatiloilla eletään nyt niin kädestä suuhun, ettei tällaisiin lykkäyksiin olisi varaa.

Mavi perustelee siirtopäätöstä vetoamalla tietojärjestelmäongelmiinsa. Tätä puolestaan selitetään EU:n taannoisella maatalouspolitiikan uudistamisella ja sen mukanaan tuomalla monimutkaisella byrokratialla. Kun tukijärjestelmät muuttuivat, piti uusia myös niiden käsittelyyn liittyvät tietojärjestelmät.

Selitys on sinänsä ymmärrettävä, mutta ei hyväksyttävä. Byrokraattisen sähläyksen vuoksi maanviljelijät joutuvat lykkäämään maksujaan ja neuvottelemaan lainanmaksuohjelmiaan uusiksi. Pankit ovat tulleet aikaisempaa varovaisemmiksi, ja myös muiden saamisiaan kärttä-
vien vieteri on alkanut kiristyä. Tätä kautta ongelmat kiertyvät yksittäisten tilojen taakaksi.

Suurin murhe on kuitenkin ruokamarkkinoiden tilanne niin Suomessa, Euroopassa kuin laajemmaltikin koko maailmassa. Ylituotanto painaa hintoja alas kaikkialla.

Suomessa maidontuotanto on maatalouden selkäranka. Maitotalouden tila kuvaa osuvasti sitä missä mennään. Hintojen kehitystä mittaava YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n maitotuotteiden hintaindeksi on nyt lähes 50 prosenttia alempi kuin pari vuotta sitten.



Maidontuotanto maailmalla on lisääntynyt, minkä takia hinnat putoavat. Kaikki suuret maidontuottajat EU mukaan lukien kasvattavat tuotantoaan. Lisääntynyt tuotanto upposi pitkään Kiinan markkinoille, mutta nyt vienti sinne on hiipunut oman tuotannon kehittyessä.

Venäjän EU-pakoteille asettamat vastapakotteet puolestaan hyydyttivät Suomen maataloudelle elintärkeän viennin.

EU:n jäsenenä Suomi on sidoksissa yhteisön maatalouspolitiikkaan, mikä ei tee päätöksiä helpoksi. Ongelmat ovat yhteiset, ja siksi yhdessä olisi löydettävä myös keinot niistä selviämiseksi.