Tilapäiseksi avuksi tarkoitettu valtion harkinnanvarainen rahoitusavustus on muuttunut muutamissa kunnissa pysyväksi talouden paikkaajaksi. Kun hätäapua on jouduttu suuntaamaan useita kertoja, pahimmillaan jopa kymmenenä vuonna peräkkäin samaan kohteeseen, talouden tilapäisistä vaikeuksista on turha puhua. Toistuva hätäavun tarve kertoo, kuinka välttämätöntä on viedä päätökseen hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus.
Harkinnanvaraisen rahoitusavun määräraha on tämän vuoden budjetissa huomattavasti edellisvuosina toteutuneiden avustussummien yhteismäärää pienempi. Vuonna 2004 harkinnanvaraista apua maksettiin 48 miljoonaa euroa, viime vuonna 40 miljoonaa euroa. Nyt kuntien tilapäisiä vaikeuksia on tarkoitus peittää 26,5 miljoonalla eurolla.
Kaiken lisäksi vuoden alussa tuli voimaan valtionosuuslain muutos, jonka mukaan avustus voidaan jättää myöntämättä tai alentaa sitä seuraavana vuonna, jos avustuksen edellyttämää suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole toteutettu. Yhdelläkään kunnalla ei ole enää mahdollisuuksia turvautua tilapäiseen apuun kuin pysyvään rahoitusautomaattiin.
Avustuksen saajien määrän pienentäminen ja tehon lisääminen sopii sisäasiainministeriön mukaan huonosti kunnallispolitiikan nykyiseen arkeen. Niin varmasti onkin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kuitenkin tarkoitus lähteä siitä, että arkeen saadaan pysyviä muutoksia. Tänä vuonna säädettävä puitelaki vaikuttaa kunnissa asteittain vuodesta 2007 ja on täydessä mitassaan voimassa vuonna 2015.
Mikään taho ei enää voi eikä saa vetäytyä vuodesta toiseen jatkuvan tilapäisavun antaman suojan taakse. Kunnissa on kyettävä tekemään johtopäätöksiä, jos talouden tunnusluvut laahaavat vuodesta toiseen alamaissa.
Kovin monta kertaa on väitetty, että kahden köyhän kunnan yhteen meno ei säästä mitään. Joissakin tapauksissa on kuitenkin ilmiselvästi vältelty yhteistyötä naapurikunnan kanssa palvelujen tuottamisessa ja otettu mieluummin vastaan harkinnanvaraista apua. Rakenteiden muuttamisessa ja palveluiden turvaamisessa tarvitaan silloin ulkopuolista asioihin puuttumista.
Kuntalaisia ei voi jättää pulaan sen takia, että kunnan virka- ja luottamusmiesjohto karsastaa niin kuntaliitosta kuin yhteistyötäkin. Kuntaministeri Hannes Mannisen johdolla rakennettava uudistus vastaa niissä tapauksissa erityisen kipeään tarpeeseen.
paakirjoitus@kaleva.fi