Harmaana perjantaina kymmenet pilkkijät kököttävät Hartaanselän molemmin puolin, ja komeita siikoja nousee jäälle. Pilkkiveteraani Onni Haataja sanoo, että porukkaa on vähän. Enimmillään kalamiehiä ja -naisia voi olla reilusti toista sataa.
"Me miehethän pääsemme nurkan taakse tarpeillemme, mutta naisten on vaikeampaa riisua haalareita ja ryhtyä pyllistelemään pakkasessa kerrostalojen ja pyörätien lähellä", Haataja murehtii.
Hänen mielestään kaupungilta ei olisi kohtuuton vaiva eikä kustannus tuoda pilkkirannoille siirrettäviä vessoja, jollaisia Tuirassa seisoo varastossa.
Kalastusbiologi Kari Hanski kaupungin metsien ja vesialueiden osastolta ei innostu ajatuksesta. Pilkkijöiden toiveet on kyllä kuultu. "Pilkkimisestä kaupunki ei saa mitään tuloja, ja kaupungin kalastuslupatulot ovat muutenkin vähentyneet. Vessat aiheuttaisivat liikaa töitä ja kustannuksia", Hanski sanoo.
Hän suosittaa käymään vessassa Tuiran kahviloissa ja huoltoasemilla. Hänen mielestään siirrettävän vessan pito aiheuttaisi ilkivaltaongelmia. Lippoamisaikana Kuusisaaren rannassa on vessoja pidetty, koska tuolloin kaupunki saa tuloja kalastuksesta.
Sivullisen silmin pilkkijät nököttävät jään reunalla henkensä kaupalla. Haataja vakuuttaa, että vakioporukka tietää turvalliset paikat, mutta oudot eivät aina.
"Viime viikolla yksi humahti veteen mutta pääsi onneksi omin voimin pois. Siinä hän sitten reppua vasten kaatoi vedet pois saappaista ja lompsi pois. Rannalla saisi olla pelastustarvikkeita ja paras olisi jonkinlainen lämmittelytila", Haataja toivoo.
Tuiran puolella oleva Tukkisaari kaipaisi Haatajan mielestä lisäksi nuotiopaikan ja pienen kävelysillan. Hänen mielestään paikkoja voitaisiin kohentaa, sillä tullaanhan Ouluun pilkille Pietarsaaresta saakka.
Kuusisaaren ja Tukkisaaren kohtalo ratkennee ensi keväänä, jolloin pitäisi valmistua Oulujoen suiston yleissuunnitelma. Kuusisaareen kaavaillaan pientä ympärivuotista palvelukeskusta. Toiminnasta vastaisi jokin muu kuin kaupunki.
