Entisen ympäristöministerin, vihreiden ryhmänjohtajan Satu Hassin mukaan EU-komissio aloittaa uuden oikeusprosessin Suomea vastaan, jos Kemihaaran soita ei esitetä Natura 2000 -suojeluohjelmaan.
Hassi ennustaa, että Suomi häviää EY-tuomioistuimessa jo toisen kerran.
"Se on aivan tarpeetonta Suomen ympäristömaineen mustamaalaamista." Suomen maksettavaksi lankeisi silloin myös mojova uhkasakko.
Kemihaaran suot olisivat jääneet kiistellyn Vuotoksen tekoaltaan alle. Lapissa elää edelleen toiveita elvyttää uudelleen altaan rakentaminen.
Valtioneuvosto jätti vuonna 1998 Kemihaaran suot pois Naturasta Vuotoksen tekoallashankkeen takia ja Kotelaiskairan eteläosan Keivitsan kaivossuunnitelman takia. Korkein hallinto-oikeus kumosi nämä päätökset lainvastaisena 2000.
Hassi patistaa pääministeri Matti Vanhasta (kesk.) viheltämään uudelleen virinnyt Vuotos-keskustelu poikki.
"Pääministeri tietää tosiasian, että EU-komissio on vaatinut Suomelta lintujensuojelualueiden osalta Naturan täydennystä. Siitä on myös EY-tuomioistuimen päätös. Komission kanteessa mainittiin perusteena Kemihaaran soiden puuttuminen lintudirektiivin mukaisesta erityissuojelua vaativasta luettelosta."
Ministeri puhui
yksityishenkilönä?
Lapin liitto järjesti maanantaina keskustelutilaisuuden Naturan täydentämisestä.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) ilmoitti kokouksessa, ettei Kemihaaran soita tarvita Naturassa. Hän torjui myös Koitelaisen suojelun laajentamisen.
Manninen korosti puhuvansa yksityishenkilönä. Hassi ihmettelee Mannisen omaksumaa yksityisroolia, koska Mannisen puheenvuoro toimitettiin julkisuuteen sisäasiainministeriön virallisella tiedotteella.
Hassi korostaa, että ministeri ei voi puhua yksityishenkilönä asiassa, joka on tulossa valtioneuvoston käsittelyyn. Ex-ministeri Hassi muistelee, että Paavo Lipposen (sd.) pääministeriaikana tällainen ei olisi ollut mahdollista.
Natura-ministeriryhmä käsittelee parhaillaan ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) ehdotusta, jonka mukaan Naturaan liitettäisiin Kemihaaran suot ja Koitelaisen aluetta laajennettaisiin 10 100 hehtaarilla. Manninen ei ole ministeriryhmän jäsen.
Kovia poliittisia
paineita
Manninen muistutti Kemijärvellä, ettei Lapin ympäristökeskus ole esittänyt Kemihaaran soiden suojelua.
Hassi toteaa, että Lapin ympäristökeskus ei ole tässä asiassa ollut vapaa Lapissa vallitsevista kovista poliittisista paineista.
Manninen vetosi myös EU-komission järjestämään seminaariin, jossa asiantuntijat ovat arvioineet, että Natura-verkosto Lapissa on jo riittävä.
Ympäristöministeriö torjui maanantaina tiedotteessaan väitteen väärinkäsityksenä.
Hassi tähdentää, että useiden kansainvälisten ja kansallisten selvitysten mukaan Kemihaaran suot ovat Suomen arvokkaimpia lintualueita.
Hassi perustaisi
laajan suojelualueen
Satu Hassi paheksuu sitä, että "vuosikymmenestä toiseen työllisyyttä ollaan edistämässä projektilla, joka on aina vain puhetta sekä herättää laajaa vastustusta."
Lapin erämaissa vaellellut Satu Hassi visioi kansainvälisesti vetovoimaista suojelualuetta Itä-Lappiin, jolla olisi merkittävää vaikutusta luontomatkailuun.
"Suojelu voidaan suunnitella sillä tavalla, että siitä on hyötyä alueen työllisyydelle. Visioni on, että Pelkosenniemen yläpuolinen Kemijoen latva yhdistettäisiin Pyhätunturin kansallispuistoon ja UKK-puistoon", Hassi toteaa.
"Se tarjoaisi kokonaisuuden, joka sisältäisi kaunista erämaata, hienoja tuntureita, vaikuttavaa jokiluontoa ja eurooppalaisittain merkittävän lintujensuojelualueen."
"Jos lohi vielä saataisiin nousemaan Kemijärvelle asti, siihen voisi yhdistää myös luonnonlohen virkistyskalastuksen", Hassi maalailee.