Israelin armeija kuvaa Hassan Nasrallahia, "vihollistaan numero 1", boakäärmeeksi, joka valmistautuu kuristamaan Libanonin ja libanonilaiset. Etelä-Libanoniin jaetuissa sadoissa lentolehtisissä käärmeen kuvan rinnalla varoitetaan arabiaksi Nasrallahin valheellisuudesta: "Näyttää lauhkealta, todellisuudessa myrkyllinen".
Tarinan tekee erityisen purevaksi se, että Israelin johtajat ovat itsekin tunnustaneet, että ainoa arabijohtaja, jonka puheet he ottavat vakavasti, on samainen Hassan Nasrallah.
Kannattajien mielestä Hizbollahin pääsihteeri on "Jumalan ja hänen profeettojensa jälkeen ensimmäinen". Hän on shiiayhteisössä hyvin arvostettu. Libanonilaiset suhtautuvat häneen kunnioittavasti, sillä kuten he sanovat, "hän ei valehtele, eikä puhu vain ollakseen sanomatta mitään".
Libanonilaiset pitävät ainakin osittain Hizbollah-sissien ansiona sitä, että he pakottivat Israelin armeijan toukokuussa 2000 vetäytymään Etelä-Libanonista vyöhykkeeltä, jota se oli miehittänyt 22 vuoden ajan.
Myös arabimaiden suuri yleisö ihailee Hassan Nasrallahia, sillä hän on kostanut heidän hallitustensa "pelkuruuden" ja "antautumisen". Heille Nasrallah on yhdistelmä kolmesta viime vuosisadan ikonista: Gamal Abdel Nasserista, Jasser Arafatista ja Iranin imaami Khomeinista.
Asianosainen ei itse välttämättä arvosta viittausta Egyptin ja palestiinalaisten entisiin presidentteihin. Sen sijaan vertaaminen Iranin vallankumouksen isään varmasti lämmittää hänen sydäntään. Khomeini on tavallaan hänen hengellinen isänsä. Tämä yhteys Khomeiniin ja arabien tuki tekevät Nasrallahista enemmistöltään sunnilaisen alueen hallitusten silmissä häirikön, kaiken lisäksi shiialaisen häirikön.
Paitsi Yhdysvallat ja Israel, myös jotkut Libanonin poliittisista ryhmistä syyttävät Nasrallahia Iranin ja sen liittolaisen Syyrian mieheksi. Hän on kuitenkin kiistänyt syytteet ehdottomasti, ja vaikka hän sanookin kunnioittavansa ystävyyttään ja liittolaisuuttaan näiden kahden maan kanssa, hän vakuuttaa olevansa ennen kaikkea isänmaallinen libanonilainen.
Nasrallah suhtautuu myös syvällä vastenmielisyydellä jihadistiseen al-Qaida-liikkeeseen, joka hänen mielestään on vääristänyt islamin kuvan. Hän ei piittaa siitä, että Hizbollah on mukana terroristijärjestöjen listoilla joissakin länsimaissa: vastarinta miehittäjää vastaan on perusoikeus, hän korostaa.
Hassan Nasrallahia innoittaa horjumaton usko puolustamansa päämäärän oikeutukseen: miehityksen torjumiseen ja kaikkeen siihen, mitä siitä seuraa. Hänen kielessään Israel on "miehitetty Palestiina", mutta hän on rajannut Hizbollahin taistelun Libanonin alueelle, jossa hän haluaa toimia yhä miehitettynä olevien alueiden vapautuksen airueena ja puolustajana "kaikkia Israelin tulevia hyökkäyspyrkimyksiä vastaan".
Nasrallah nousi Hizbollahin johtoon hiukan yli neljätoista vuotta sitten. Hän pääsi asemaansa sen jälkeen, kun Israel oli surmannut helmikuussa 1992 hänen edeltäjänsä, Abbas Mussaouin.
Arvonimi "seyed" kertoo, että 46-vuotias pyöreäkasvoinen, mustapartainen ja suorakatseinen uskonnollinen mies on profeetta Muhammedin jälkeläinen. Nasrallah on köyhän perheen poika Etelä-Libanonista ja neljän lapsen isä. Hänen pojistaan vanhin, Hadi, kuoli marttyyrina Etelä-Libanonissa vuonna 1997.
Hassan Nasrallahin johdolla Hizbollah oli rajuilla hyökkäyksillään kiistatta vauhdittamassa Israelin päätöstä vetäytyä Etelä-Libanonista. Hän onnistui myös saamaan vuonna 2004 vapautettua 30 Israelin vankina pitämää libanonilaista ja 420 palestiinalaista ja juutalaisvaltion luovuttamaan 60 taisteluissa kuolleen libanonilaisen ruumiit. Vastineeksi Israelille palautettiin vangittu reservin eversti sekä kolmen vuonna 2001 surmatun sotilaan ruumiit.
Saadakseen vapautettua kolme yhä Israelin vankeina olevaa libanonilaista Hizbollah kaappasi 12. heinäkuuta kaksi israelilaissotilasta. Näiden kolmen libanonilaisen oli alun perin määrä olla mukana vuoden 2004 vankienvaihdossa. Erimielisyydet Israelin hallituksen sisällä johtivat kuitenkin siihen, että heidät jätettiin vaihdon ulkopuolelle.
Nasrallahin sanotaan olevan taitava strategi. Mutta onko hän tällä kertaa arvioinut oikein alueelliset ja kansainväliset voimasuhteet?
Osasiko hän ennustaa, että Israelin reaktio olisi näin raju?
Pelasiko monia voittoja saanut pokerinpelaaja yhden pelin liikaa, sillä uhalla, että voi menettää kaiken, myös oman henkensä?
