Voimajohtolinjojen alla olevilla aukeilla kasvaa kymmeniä niittyjen kasvilajeja ja elää harvinaisia perhoslajeja. Metsiä halkovilta linjoilta on tavattu mm. harvinaistuneet ketokultasiipi, rinnehopeatäplä ja niittyvihersiipi.
Suomessa yli 20 metriä leveitä johtoaukeita on arviolta 50 000 hehtaaria.
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt johtoaukeiden merkitystä niittyjen lajeille. Tutkimusta ovat rahoittaneet kantaverkkoyhtiö Fingrid ja energia-alan keskusliitto Finergy.
Ympäristökeskus tutki hankkeen merkeissä kasvien ja perhosten esiintymistä 77 johtoaukealla eri puolilla Uuttamaata. Mukana oli kuiva- ja tuorepohjaisia, kapeita ja leveitä, pellon reunaa ja metsän keskellä kulkevia johtolinjoja.
Niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä etenkin kasveille, perhosille ja pistiäisille. Alkuperäisten luonnonniittyjen määrä on romahtanut muun muassa maatalouden tehostumisen myötä. Samalla lukuisat niittyjen lajit ovat taantuneet ja niistä monet ovat jo uhanalaisia.
Niittyjen lajien kotiutumista johtoaukeille voitaisiinkin edistää raivaamalla niitä nykyistä useammin. Parhaaseen tulokseen päästäisiin vielä korjaamalla syntynyt raivausjäte pois.