Vasta viime syksynä Toppilassa Oulussa paloi turpeen välivarasto.
"Kyseessä on todella harvinaislaatuisista tapauksista laitoksen historiassa, joilla ei ole keskinäistä yhteyttä ollenkaan", vakuuttaa Toppilan voimalan käyttöpäällikkö Heikki Harju-Autti: "Voisiko nyt puhua huonosta onnesta", hän harmittelee.
Välivaraston palosyy on edelleen epäselvä. Turve tosin syttyy helposti pelkästä lämmöstä, vaikka laakerin hankauksesta.
Koko Oulun kaupunki lämpiää 95-prosenttisesti turpeen ja puutavaran varassa.
"Jos Toppila olisi kunnossa, pärjäisimme pelkästään Toppilalla", Harju-Autti tähdentää Toppilan turvevoimalan kahden polttolaitoksen tärkeyttä.
"Meillä on reserviä jäljellä, mikäli kelit kylmenevät", hän lupaa.
Palon vuoksi on pitänyt turvautua raskasöljyyn, joskin osa siitä on korvattu pelletein. Lisäksi paloyönä käynnistettiin kolme öljykäyttöistä varavoimalaa.
Kaupungin varavoimakapasiteetti on hajautettu eri kohtiin verkkoa, mistä on hyötyä, jos siirtoputkissa sattuu vuotoja.
Kaupungin viiteen öljykäyttöiseen laitokseen turvaudutaan --12 asteen pakkasista alkaen. Käyttötunteja öljylaitoksille tulee silti normaalioloissa vain muutamia satoja tunteja vuodessa.
Vesikiertoiseen kaukolämpöverkkoon ei nopeasti kytketä lisätehoja, Harju-Autti toteaa. Jos aivan hätä tulisi, apuun saataisiin siirrettäviä, nopeasti kytkettäviä lämpökattiloita.
"Mutta mitoitukset lähtevät siitä, että meillä on omavaratehoa riittävästi."