Har­vi­nai­nen vieras Brys­se­lis­sä

Libya haluaa olla maailmanrauhan johtaja, Libyan hallitsija Muammar Gaddafi sanoi tiistaina Brysselissä. Gaddafi piti toimittajille yksinpuhelua reilun puolen tunnin ajan keskusteltuaan sitä ennen EU:n komission puheenjohtajan Romano Prodin kanssa.

Viesti everstille. Tuntematon mies yritti ojentaa kirjettä Muammar Gaddafille samaan aikaan kun Libyan johtaja tervehti EU-komission puheenjohtajaa Romano Prodia.
Viesti everstille. Tuntematon mies yritti ojentaa kirjettä Muammar Gaddafille samaan aikaan kun Libyan johtaja tervehti EU-komission puheenjohtajaa Romano Prodia.
Kuva: Gerard Cerles/AFP Photo

Libya haluaa olla maailmanrauhan johtaja, Libyan hallitsija Muammar Gaddafi sanoi tiistaina Brysselissä.

Gaddafi piti toimittajille yksinpuhelua reilun puolen tunnin ajan keskusteltuaan sitä ennen EU:n komission puheenjohtajan Romano Prodin kanssa. Gaddafin kaksipäiväinen vierailu Belgiaan on historiallinen, sillä pitkään kansainvälisessä eristyksessä olleen Libyan johtaja ei ole vieraillut Euroopassa 15 vuoteen.

Mustaan pieneen hattuun ja ruskeaan viittaan pukeutunut Gaddafi myös kehotti länttä hyväksymään Libyan rauhantarjouksen, jottei sen tarvitsisi palata takaisin rahoittamaan ja sponsoroimaan "vapaustaistelijoita".

Gaddafin neljä siniharmaisiin maastopukuihin ja koppalakkeihin pukeutunutta naishenkivartijaa seisoi tiukasti taka-alalla asennossa puheen ajan.



Amnesty: Libyassa yhä
pelon kulttuuri


Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International moitti tiistaina julkistetussa Libya-raportissaan, että Libyassa eletään yhä "pelon kulttuurissa" ja että ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä.

Amnestyn mukaan Libyan pitäisi nyt täyttää antamansa lupaukset ihmisoikeuksien parantamisesta. Esimerkkinä se mainitsi kuolemanrangaistuksen: vaikka Libya on luvannut poistaa sen, on kuolemanrangaistus yhä käytössä ja siihen tuomitaan myös rauhanomaisesta poliittisesta toiminnasta.

Gaddafia olikin vastaanottamassa kymmeniä äänekkäitä mielenosoittajia hänen saapuessaan valkoisella limusiinilla komission päärakennuksen eteen. Gaddafin vastustajat kantoivat kylttejä, joissa sanottiin ilmaisunvapauden tarkoittavan Libyassa samaa asiaa kuin kuolemantuomio. Kannattajiensa mielestä Gaddafi on "Afrikan yhdistäjä".



Saksalla ja Bulgarialla
kalavelkoja


Libya on yrittänyt päästä kansainvälisestä eristyksestä muun muassa maksamalla korvauksia Skotlannin Lockerbiessa vuonna 1988 räjäytetyn Pan Amin matkustajakoneen uhrien omaisille ja lupaamalla luopua joukkotuhoaseista sekä kemiallisista ja biologisista aseista.

EU:n jäsenmaista Saksalla ja Bulgarialla on ollut erityisiä hankaluuksia Libyan kanssa.

Saksa vaatii yhä korvauksia berliiniläisen diskon räjäyttämisestä vuonna 1986 ja Bulgaria, EU:n tuleva jäsenmaa, on vaatinut kuuden bulgarialaisen lääkärin vapauttamista. He ovat olleet vangittuina vuodesta 1999. Libya syyttää lääkäreitä siitä, että he ovat tahallaan tartuttaneet hi-viruksen lapsiin.

Libyan pitäisikin EU:n mielestä päästä myös näissä kysymyksissä sopuun, ennen kuin se voi liittyä ns. Barcelonan prosessiin eli EU:n ja Välimeren maiden yhteistyöelimeen. Siihen liittyminen on ollut pitkään Libyan tavoitteena. EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi uskoi, että Libya voi liittyä yhteistyöelimeen pian.

Muammar Gaddafi tapasi päivällä lounaalla puheenjohtaja Prodin ja muita EU-komissaareja.

Myöhemmin tiistaina hänen oli määrä tavata EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana sekä Belgian pääministeri Guy Verhofstadt.

Verhofstadt tarjosi Gaddafin majoittumista varten mukanaan tuomalle teltalle paikan Belgian valtion omistaman Val Duchesse -linnan pihamaalta. Linna sijaitsee puiston keskellä vauraalla asuinalueella, hieman Brysselin keskustan ulkopuolella.

Ilmoita asiavirheestä