Suomen todennäköisesti vanhin meteoriittikraatteri on löydetty Mäntän ja Keuruun välimaastosta Keurusselän tienoilta. Kraatteri syntyi todennäköisesti yli tuhat miljoonaa vuotta sitten asteroidin tai komeetan törmätessä maapalloon. Löytö on samalla ensimmäinen harrastajien Suomessa tekemä.
Löytö on lajissaan yhdestoista Suomessa. Aiemmat kraatterit eivät kuitenkaan ole näin kuluneita ja vanhoja; siinä mielessä tapaus on ainutlaatuinen. Halkaisijaltaan lähes 10 kilometrin kraatterista on jäljellä enää pirstoutuneiden kivien eli pirstekartioiden muodostama pohja. Löydön tekivät harrastajageologi Satu Hietala Keuruulta ja tähtitieteen harrastaja Jarmo Moilanen Vaalasta.
Pirstekartioita löytyy Keurusselän rannoilta ja maastosta laajalti. Hietala ja Moilanen hämmästelevät, miksi kohde paljastui vasta nyt. Yksi selitys on se, että alueen kallioperäkartta on vuodelta 1963, jolloin törmäyskraattereista ei juuri tiedetty Suomessa.
Vuoden1963:n kallioperäkartan selitteessä tosin geologi Vladi Marmo mainitsi, että maastossa oli erikoisia eri suuntaisia hiertopintoja. Asian täyttä merkitystä ei kuitenkaan vielä ymmärretty.
Keurusselän kraatterista kerrotaan laajalti perjantaina ilmestyvässä Tähdet ja Avaruus -lehdessä. Lehden päätoimittaja Marko Pekkola on innoissaan löydöstä; hänen mukaansa maailmallakin on hyvin harvinaista, että harrastajat kykenevät itse löytämään ja myös kartoittamaan tällaisen kohteen.
Kraatterien metsästystä
- Kraattereita voi yrittää yleensäkin metsästää niin, että etsii ensin kartalta pyöreän muotoisia alueita. Paikan päällä pitää tehdä pitkiä maastokäyntejä ja etsiä mahdollisia jäänteitä törmäyksestä eli sellaisia kiviä, jotka ovat muuntuneet vieraan taivaankappaleen räjähdysiskusta, neuvoo Marko Pekkola.
Hietala ja Moilanen olivat jo aiemmin etsineet mahdollisia kraattereita Suomesta, ja nyt heitä onnisti. Löytö antaa aihetta laajoihin jatkotutkimuksiin myös tiedemiesten parissa.
Koko maailmasta tunnetaan vajaat 200 meteoriittikraatteria, ja jokainen niistä kertoo maapallon menneisyydestä omalla ainutlaatuisella tavallaan.
Kuuluisin tunnettu törmäyskraatteri on Chicxulub, joka sijaitsee Jukatanin niemimaalla Meksikossa. Sen syntyä pidetään varteenotettavana selityksenä valtavaan ilmastonmuutokseen ja sen myötä mm. dinosaurusten sukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopulla.