Jopa kämmenen mittaiseksi kasvava häiveperhonen on yleistynyt Etelä-Karjalassa. Viime vuosikymmenen lämpimät kesät ovat tuoneet sen takaisin metsäisille hiekkateille ja niiden pientareille.
Heinä-elokuun vaihde on lajin parasta lentoaikaa.
- Häiveperhosta esiintyi eteläisessä Suomessa aiemmin 1930-luvulla, joka oli hyönteisten kulta-aikaa lämpimien kesien vuoksi. Viime vuosikymmenen kuumat kesät ovat tuoneet sen takaisin, kertoo perhostutkija Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutista.
Hänen mukaansa kaakkoisen Suomen ilmasto-olot ovat sopivat häiveperhosen (Apatura iris) leviämiselle. Lajia on tavattu erityisesti Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan seuduilla.
- Viime vuonna sitä tavattiin jo niinkin Pohjoisesta kuin Värtsilästä ja Tohmajärveltä, Saarinen lisää.
Häiveperhosta luullaan helposti haapaperhoseksi, josta se erottuu siipien sinertävän hohteen perusteella. Häiveperhosella on lisäksi takasiivissään pieni oranssi rengas.
Sateet ovat pitäneet häiveperhoset samoin kuin muutkin päiväperhoset piilossa. Aurinko saa ne nopeaan lentoon.