Kuntalaisaloitteita tehdään Suomen kunnissa äärimmäisen vähän. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliiton kuntakehitys ja tutkimus -yksiköstä arvelee, että kuntalaiset eivät vielä ole oikein mieltäneet kuntalain heille suomaa mahdollisuutta.
"Kun tällainen mahdollisuus on annettu, soisi sitä myös käytettävän. Ilmeisesti mahdollisuudesta joko ei tiedetä tai jos tiedetään, niin moni ehkä kokee kuntalaisaloitteen tekemisen monimutkaiseksi", miettii Kurikka.
Usein myös käsitteet kuntalaisaloite ja palautekin menevät kuntalaisilla hieman sekaisin. Virallista kuntalaisaloitetta ei tehdä, vaikka palaute voitaisiin sellaiseksi luokitella.
Vuorovaikutusmenetelmänä aloite on ehkä kohtuullisen järeän tuntuinen. Kunnissa on syytä pohtia, millaista vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa halutaan toteuttaa.
"Tärkeintä on kuitenkin se, että kuntalaisten esitykset ja mielipiteet välittyvät myös päätöksentekoon. Kunta on kuntalaisia varten, sitä ajatusta minä kyllä pidän tärkeänä."
Aloitteiden ja palautteiden käsittelyssäkin kuntien toimintatavat ovat käytännössä hyvin kirjavia. Poliittiset päätöksentekijät eivät välttämättä ole tietoisia, millaista palautetta kuntiin ja hallintokuntiin tulee.
Luottamushenkilöt suora vaikutuskanava
Kuntien olisi mahdollista kehittää käyttäjädemokratiaa ja ottaa käyttöön menetelmiä sen ja palveluiden tehostamiseksi. Kurikan mielestä joissakin kunnissa asiat ovat hallinnassa, mutta käytännössä monissa kunnissa käyttäjädemokratiaan liittyvät asiat ovat lapsenkengissä.
Raahen kaupungille kuntalaisaloitteita tulee vaihtelevasti. Kaupunginsihteeri Pekka Leppikangas kertoo, että joinakin vuosina aloitteita ei tule ollenkaan, toisinaan yksi tai kaksi. Yksi syy tähän on ehkä siinä, että pienessä kaupungissa kuntalaiset hoitavat asioita tuntemiensa luottamushenkilöiden kautta.
"Tavallinen kuntalainen lähestyy asiassa valtuutettua, jolloin aloite tulee sitä kautta vietyä eteenpäin. Pieni vinkki luottamushenkilölle, joka auttaa asiassa ilman sen suurempia kirjoittamisia."
Aloitteet ohjataan suoraan hallintokuntiin
Kuusamon kaupungissa jätettiin viime vuonna hieman alle 20 kuntalaisaloitetta. Hallintojohtaja Markku Kämäräinen pitää määrää hyvänä. Kuusamossa ja muissa kunnissa useimmat aloitteet liittyvät tievalaistukseen, teiden kunnostamiseen tai jonkun konkreettisen asian kehittämiseen.
"Kaikki eivät välttämättä ole kaupungin toteutettavissa, mutta niissäkin tapauksissa toimitamme aloitteen asianomaiselle viranomaiselle tiedoksi ja hoidettavaksi."
Kansliapäällikkö Kalervo Ukkola Oulun kaupungista kertoo kuntalaisaloitteita tuli vuonna 2005 ja 2006 250 kappaletta. Valtaosa aloitteista kohdistuu tekniseen toimeen. Hyvin usein aloitteet ovat asioita, jotka ovat jo mukana normaalissa päätöksenteossa. "Ne tuovat päätöksentekoon lisäarvoa ja parhaimmillaan saattavat vaikuttaa myös toteuttamisjärjestykseen." Kuusamossa, Oulussa ja Raahessa kuntalaisaloitteet käsitellään samalla tavalla kuin valtuustoaloitteetkin eli ne ohjataan asioista päättävälle hallintokunnalle käsiteltäväksi ja päätettäväksi.
Valtuustot saavat kaikista aloitteista vuosittaiset raportit mahdollisine toimenpiteineen ja päätöksineen.