Maahanmuuttajataustaisten poliisien määrä on Suomessa edelleen lähes olematon. Poliiseja on kaikkiaan 7 717, mutta vain noin 20:lla on maahanmuuttajatausta.
Poliisikoulutuksesta vastaava poliisiylitarkastaja Seppo Kolehmainen sisäministeriöstä sanoo, että luku on arvio, koska poliisikoulutukseen hakeutuvien tai virassa olevien poliisien etnistä taustaa ei tilastoida eikä rekisteröidä erikseen.
Ruotsissa maahanmuuttajapoliisien osuus on huomattavasti suurempi. Poliisikouluun vuosittain hyväksyttävistä opiskelijoista jopa 15 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Heidän joukossaan on paljon myös suomalaista alkuperää olevia.
Poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo, että määrän tuntuva lisääminen on ollut tavoitteena Suomessa jo kymmenkunta vuotta. "Valitettavasti se ei ole toteutunut odotusten mukaisesti", hän sanoo.
Toivasen mukaan syitä on useita. Kielitaitovaatimus on yksi tärkeimmistä. Poliisikoulutukseen pääsy edellyttää joko suomen tai ruotsin kielen taitoa.
"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla sitä ei välttämättä ole", Toivanen sanoo.
Ruotsin tilannetta Toivanen perustelee maan pitemmällä maahanmuuttajaperinteellä.
"Uskon kuitenkin, että toisen sukupolven maahanmuuttajista löytyy jo enemmän poliisin työhön halukkaita myös meillä", Toivanen sanoo.
Ennakkoluulot estävät
Ennakkoluulot poliisia ja sen toimintaa kohtaan saattavat Toivasen mielestä toppuutella koulutukseen hakeutumista.
"Monilla maahanmuuttajilla on hyvinkin ikäviä kokemuksia omien lähtömaidensa poliisin toiminnasta. He uskovat, että poliisi toimii kaikkialla samalla tavalla eivätkä siksi hakeudu koulutukseen", Toivanen sanoo.
Hän kertoo esimerkin eräästä poliisikoulun oppilaasta.
"Hän menestyi opinnoissaan erinomaisesti, mutta jätti koulun kesken - suvun painostuksesta", Toivanen sanoo.
Läpileikkaus kansasta
Erilaisten tutkimusten mukaan suomalaisten luottamus poliisiin on hyvin vahva. Poliisiylitarkastaja Seppo Kolehmainen sisäministeriöstä arvelee, että maahanmuuttajien keskuudessa näin ei kuitenkaan välttämättä ole. "Asiaa sietäisi tutkia. Ylipäätään vähemmistöjen suhtautuminen poliisiin olisi mielenkiintoinen tutkimuslähtökohta", Kolehmainen sanoo.
Kolehmainen sanoo poliisin henkilöstöstrategian tavoittelevan taustoiltaan erilaisia ihmisiä lisää poliisikoulutukseen.
"Poliisi on läpileikkaus kansasta, ja jo tästä syystä maahanmuuttajataustaisten osuutta tulee lisätä. Maahan muutto voimistuu lähitulevaisuudessa entisestään, ja se asettaa yhteiskunnalle uusia haasteita", Kolehmainen sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsissa maahanmuuttajapoliiseista on pelkästään myönteisiä kokemuksia. "Heidän on helpompi toimia vähemmistöalueilla, koska heillä on siihen paremmat kulttuuriset edellytykset", Kolehmainen sanoo.
Poliisi pärjää
Helsingin lähipoliisitoiminnassa on Kolehmaisen mukaan saatu hyviä kokemuksia yhteistoiminnasta somaliyhteisön kanssa.
"Sen ansiosta joidenkin tähän yhteisöön kuuluvien nuorten rikoksille saatiin loppu", Kolehmainen sanoo.
Kolehmainen uskoo, että suomalaispoliisi pärjää hyvin myös valtaväestöön kuulumattomien ihmisten kanssa.
"Lähtökohta on se, että poliisi kohtelee kaikkia asiakkaita samalla tavalla oli heidän ihon värinsä tai etninen taustansa mikä tahansa", hän sanoo.
Kajaanin poliisi sai Oulun lääninhallituksen poliisiosastolta pyyhkeitä niin sanotun pitseria-jutun "liian verkkaisesta tutkinnasta". Pitseriaan tehdyn väkivaltaisen iskun motiivi oli rasistinen, ja poliisiosaston mielestä sen tutkintaa olisi pitänyt ja voitu ripeyttää.
Poliisi on vedonnut jutturuuhkaan, jonka takia iskun tutkintaan ei löytynyt heti voimavaroja. Lääninhallitus arvosteli myös poliisin tiedottamista jutun yhteydessä.
Tampereella toimivan poliisikoulun johtaja Anja Mikkola sanoo, että poliisikoulutuksessa monikulttuurisuuden ymmärtämistä korostetaan voimakkaasti.
"Se on oikeastaan sisäänrakennettu kaikkeen koulutukseen", Mikkola sanoo.
Anja Mikkola uskookin suomalaispoliisin pärjäävän hyvin etnisiltä taustoiltaan erilaisten ihmisten kanssa.