Harva vasta vanhemmalla iällä esikoisensa saaneista äideistä on lykännyt perheen perustamista tieten tahtoen. Viivettä ovat tutkimuksen mukaan aiheuttaneet pitkät opiskeluajat, pätkätyöt ja sopivan kumppanin puute.
Keskimääräistä nuorempana äidiksi tulleille perheenlisäys ei ole yleensä ollut ennalta suunniteltua, muttei myöskään suuri järkytys.
Kasvatustieteen maisteri Minna Kelhä tutki väitöstyössään äitejä, jotka ovat saaneet esikoisensa joko keskimääräistä nuorempina eli alle 20-vuotiaina tai vanhempina eli noin nelikymppisinä.
Nuorena äidiksi tulleet kokivat äitiytensä etupäässä myönteisenä. Nuori ikä nähtiin voimavarana.
Varttuneemmat äidit kokivat, että heiltä vaadittiin perusteluja perheenperustamisen viivästymiselle.
Myös yhteiskuntaluokka näkyi haastateltujen asenteissa. Kelhän mukaan esimerkiksi nuoret työväenluokan yksinhuoltajaäidit suhtautuivat ymmärtäväisesti siihen, että nuori isä ei ollut kuvioissa mukana. Varttuneemmille keskiluokkaisille äideille ydinperhe oli jopa lapsen hankkimisen tärkein ehto.
Aineisto koostuu 24 äidin haastattelusta sekä media-aineistosta.